Suomea koskevat keskiajan ja uuden ajan alun lähteet liittyvät tiiviisti Itämeren piirin historiaan. Keskiajalla asiakirjat kirjoitettiin myös Suomessa keskushallinnon ja kauppiaiden käyttämillä latinalla, alasaksalla ja tanskalla. 1500-luvulla asiakirjojen kieleksi vakiintui ruotsi, joka säilyi pääasiallisena virkakielenä 1800-luvun lopulle. Kurssilla käsitellään yhtenä pääteemana asiakirjojen kielellistä kehitystä. Toisena pääteemana kurssilla tutustutaan siihen, millaisia asiakirjoja eri instanssit laativat ja millainen on niiden rakenne. Asiakirjoihin tutustutaan kokonaisuuksina. Tällaisia ovat esimerkiksi kirkolliset, oikeudelliset, verotukselliset ja sotilaslähteet. Opiskelijat oppivat hahmottamaan ja tulkitsemaan asiakirjojen sisältöä. Lisäksi kurssilla tutustutaan internetistä löytyviin eri viranomaisten ja yksityisten tahojen (kuten Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen) ylläpitämiin asiakirjakokonaisuuksiin sekä niiden käyttöön käytännön tasolla. Jotta asiakirjojen sisältämä tieto voidaan omaksua, opetetaan kurssilla kirjoittamaan, lukemaan ja hahmottamaan niissä käytettyjä vanhoja käsialoja. Kurssin opetuksesta ja harjoitusten tarkastamisesta huolehtivat vastuuopettajan lisäksi 2−4 vierailevaa luennoitsijaa, joiden erikoisalana ovat kielten sekä asiakirjojen kehitys ja sisältö.