Kurssin kuvaus

Vuoden 2020 alussa maailmanlaajuisesti levinnyt koronaepidemia on vaikuttanut jo tässä vaiheessa monella tavoin ihmisten ja yhteisöjen elämään. Parhaillaan monilla foorumeilla pohditaan epidemian seuraamuksia niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä ja yritetään löytää erilaisia keinoja tilanteesta selviämiseen ja yhteiskuntien toipumiseen.

Historiallisesti tarkasteltuna tilanne ei ole ainutlaatuinen, sillä kulkutaudit ovat levinneet aiemminkin rajoja ja yhteiskuntajärjestelmiä kunnioittamatta. Vaikka erilaisten epidemioiden välillä voidaankin nähdä yhteneväisyyksiä, jokaisella epidemialla on kuitenkin ollut oma kontekstinsa, syynsä ja seuraamuksensa. 

Tällä kurssilla paneudutaan eri aikojen kulkutauteihin niiden syihin ja seuraamuksiin sekä taudeista toipumiseen ja yhteiskuntien selviytymiseen. Tarkastelussa ovat esihistorialliset tartuntataudit, musta surma ja muut rutot, spitaali, tuberkuloosi, kolera, isorokko sekä aiemmat merkittävät influenssaepidemiat.

Kurssin tavoitteena on kehittää laaja-alaista ymmärrystä kulkutautien historiaan sekä pohdiskelevaa ja tutkivaa oppimista. Kurssiin liittyy tutustumista annettuihin aineistoihin, niiden pohjalta toteutettavia tehtäviä sekä itsenäisesti laadittava lopputyö.
***

Laajuus: 5 op

Opetusmuoto: Verkkokurssi, joka suoritetaan tehtäväkohtaisesti annetussa aikataulussa.

Kurssin kohderyhmä: Kurssille voivat osallistua historian, arkeologian ja kulttuurien tutkimuksen opiskelijat sekä muut tematiikasta kiinnostuneet opiskelijat. 

Kurssin suunnitteluryhmä: Dosentti Liisa Seppänen, dosentti Heikki S. Vuorinen, FT Veli-Pekka Toropainen, FM, tohtorikoulutettava Ulla Moilanen ja FM, tohtorikoulutettava Sofia Paasikivi.

Opetuksen tuottaja: Historian valtakunnallinen verkko-opetus, Turun yliopisto

Aikataulu: Kurssi alkaa 26.10.2020 klo 12.00 ja päättyy 13.12.2020 klo 23.59

Opettaja(t): Dosentti Liisa Seppänen, dosentti Heikki S. Vuorinen, FT Veli-Pekka Toropainen, FM, tohtorikoulutettava Ulla Moilanen ja FM, tohtorikoulutettava Sofia Paasikivi.

 

 

 


  • Teacher
    Liisa Seppänen

Kurssilla perehdytään länsimaiseen ruokakulttuuriin esihistoriasta nykypäiviin: millaisia käytäntöjä, tapoja, uskomuksia, mielikuvia ja asenteita ruokaan on eri aikoina eri kulttuureissa liittynyt. Kurssilla tutustutaan mm. yksittäisten ravintoaineiden historiaan, muuttuviin makumuoteihin, muinaisiin ruoanvalmistustekniikoihin, eri säätyjen ja yhteiskuntaluokkien ruokavalioihin, ruoan ammattilaisten rooleihin eri aikoina, varhaisiin resepteihin ja keittokirjoihin, ruoan ja uskonnon suhteeseen, ruokaan liittyneisiin terveyskäsityksiin, ruoan esteettisiin ulottuvuuksiin ja symboliikkaan.

  • Teacher
    Hannele Klemettilä-McHale

Aleksanteri II:n uudistukset olivat tärkeä askel maan demokraattisessa kehityksessä, kuitenkin sisäpoliittinen tilanne muuttui epävakaaksi. Tsaariin vallan ja yläluokkaan kohdistunut kritiikki vahvistui, oikeuksien vaatimus alemmille säädyille nosti esille terrorin ja poliittisen liikehdinnän. Suurlakko edisti demokraattista kehitystä; vallanpitäjät ja vaikutusvaltainen eliitti tulivat vakuuttuneeksi sen välttämättömyydestä. Sananvapautta ja lehdistönvapautta lisättiin. Ulkopoliittiset ja sisäpoliittiset jännitteet kasaantuivat. Kommunismin aate juurtui keisarikuntaan ja vaikutti yhteiskunnassa, mikä johti lopuksi bolševikkien valtaantuloon.
Kurssilla perehdytään Venäjän poliittiseen elämään, Duuman toimintaan ja Stolypinin kauteen. Ensimmäinen maailmansota muutti poliittiset asetelmat, tsaarinvalta kaatui helmikuun vallankumouksen seurauksena. Väliaikainen hallitus ja neuvostot jakoivat valtaa, keskusvallan heikkous avasi tien bolševikkien valtaannousulle. Alkoi neuvostokausi, yhden yhteiskuntaluokan "demokratia".
Kyseinen ajanjakso on ratkaiseva Venäjän poliittisen kehityksen kannalta ja tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sekä tämän kauden tapahtumiin että demokratian kehitykseen vaikuttaneiden tekijöihin ja liberaalisiin suuntiin. Kurssi on vertaileva ja se hyödyntää monitieteistä lähestymistapaa.

  • Teacher
    Andrei Kalinitchev