Peliteoriassa tarkastellaan yksilöiden välistä strategista kanssakäymistä, kun vaihtoehtojen hyödyt ja haitat riippuvat muiden yksilöiden valinnoista. Niin sanotuissa matriisipeleissä pelaajat valitsevat strategiansa äärellisestä määrästä vaihtoehtoja, ja pelaajan mahdolliset hyödyt voidaan esittää matriisimuodossa,missä matriisin rivi vastaa omaa valintaa ja sarake vastapelaajan tekemää valintaa. Sen sijaan dynaamisessa peliteoriassa hyödyt eivät ole vakioita, vaan määräytyvät mekanistisen mallintamisperiaatteen mukaan muodostetusta dynaamisesta systeemistä, esimerkiksi differentiaaliyhtälöryhmästä. Dynaamista peliteoriaa sovelletaan kurssilla myös luonnonvalinnasta johtuvan evoluution matemaattiseen mallintamiseen. Tarkasteltava dynaaminen systeemi on tutkittavan lajin (tai lajien) ekologiaa kuvaava matemaattinen malli, joka siis kuvaa populaation yksilöiden lukumäärän muuttumista ajan kuluessa. Tässä yhteydessä strategia on yksilön käyttäytymistä kuvaava perinnöllinen ominaisuus. Muun muassa mutaatioiden seurauksena populaation yksilöiden strategiat ovat erilaisia. Jotkut strategiat menestyvät paremmin kuin muut nykyisessä ympäristössä, ja saattavat syrjäyttää muut strategiat, kunnes taas seuraava mutaatio tapahtuu. Adaptiivinen dynamiikka tutkiikin populaation strategioiden muuttumista pitkän ajan kuluessa luonnonvalinnan seurauksena.