Tavoitteet
Opiskelija ymmärtää tilastollisen hypoteesitestauksen ja p-arvojen rajoitukset. Hän oppii käyttämään niiden lisäksi efektikokoja sekä luottamusvälejä. Opiskelija oppii meta-analyysin perusteet ja osaa suorittaa itse pienimuotoisen meta-analyysin, jossa yhdistetään useamman tutkimuksen löydökset. Lisäksi opiskelija osaa raportoida yllä mainittujen analyysien tulokset.
Kurssin osaamistavoitteet liittyvät seuraaviin valmistuvan psykologin kompetensseihin:
3.1. Tieteelliseen tietoon pohjautuva ajattelutapa
- Ymmärtää, miten psykologinen tieto muodostuu ja osaa arvioida tiedon luotettavuutta sekä tiedostaa tiedon yleistettävyyden rajoitteet: mm. tutkimustiedosta ja potilas- tai vuorovaikutustilanteessa saadusta tiedosta (nature of knowledge)
- Kykenee arvioimaan kriittisesti psykologisia malleja tai teorioita.
- Osaa reflektoida omaa käsitystä tiedosta ja tiedonmuodostuksesta (nature of knowing).
- Pystyy muodostamaan oman itsenäisen ja tutkimustietoon perustuvan käsityksensä psykologisista ilmiöistä ja niiden taustalla olevista tekijöistä
- Osaa viestiä psykologisista ilmiöistä ja psykologisesta tiedosta ymmärrettävästi ja kunnioittavasti toisille psykologian asiantuntijoille, muille ammattiryhmille, asiakkaille, tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle
- Osaa tuottaa laadukasta psykologista tietoa ja tunnistaa psykologisen tiedon katvealueita
Opiskelija ymmärtää tilastollisen hypoteesitestauksen ja p-arvojen rajoitukset. Hän oppii käyttämään niiden lisäksi efektikokoja sekä luottamusvälejä. Opiskelija oppii meta-analyysin perusteet ja osaa suorittaa itse pienimuotoisen meta-analyysin, jossa yhdistetään useamman tutkimuksen löydökset. Lisäksi opiskelija osaa raportoida yllä mainittujen analyysien tulokset.
Kurssin osaamistavoitteet liittyvät seuraaviin valmistuvan psykologin kompetensseihin:
3.1. Tieteelliseen tietoon pohjautuva ajattelutapa
- Ymmärtää, miten psykologinen tieto muodostuu ja osaa arvioida tiedon luotettavuutta sekä tiedostaa tiedon yleistettävyyden rajoitteet: mm. tutkimustiedosta ja potilas- tai vuorovaikutustilanteessa saadusta tiedosta (nature of knowledge)
- Kykenee arvioimaan kriittisesti psykologisia malleja tai teorioita.
- Osaa reflektoida omaa käsitystä tiedosta ja tiedonmuodostuksesta (nature of knowing).
- Pystyy muodostamaan oman itsenäisen ja tutkimustietoon perustuvan käsityksensä psykologisista ilmiöistä ja niiden taustalla olevista tekijöistä
- Osaa viestiä psykologisista ilmiöistä ja psykologisesta tiedosta ymmärrettävästi ja kunnioittavasti toisille psykologian asiantuntijoille, muille ammattiryhmille, asiakkaille, tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle
- Osaa tuottaa laadukasta psykologista tietoa ja tunnistaa psykologisen tiedon katvealueita
- Opettaja
Timo Heikkilä