Tavoitteet
Tavoitteena on oppia taloustieteessä tarvittavat optimoinnin käsitteet ja optimaalisuusehdot. Kurssin jälkeen opiskelijalla on valmius muotoilla taloudellisia ongelmia optimointitehtävinä ja ratkaista niitä.
Tavoitteet
Hitsatut metallirakenteet on kurssi, joka on suunniteltu tutustuttamaan opiskelijat hitsattujen metallirakenteiden suunnittelun ja valmistuksen periaatteisin, tekniikoihin ja sovelluksiin. Tähän päästään teoreettisten opintojen ja käytännön kokeilujen yhdistelmällä. Opiskelija paneutuu hitsauksen perus konsepteihin, prosesseihin, metallurgiaan ja liitossuunniteluun. Kurssin käytyään opiskelij ymmärtää hitsauksen merkityksen modernissa insinöörityössä ja tarvittavat tiedot vaativien metallirakenteiden valmistukseen sopivan hitsausmenetelmän valintaan. Lisäksi opiskelija saa opetusta hitsattujen rakenteiden suunnittelukonsepteista eri kuormitustilanteisiin. Kurssin päättyessä opiskelijalla on hyhvä perusta hitsattuihin metallirakenteiden valmistukseen sekä valmiudet toimia tehokkasti alaan liittyvässä valmistavassa, rakennus- ja koneenrakennusteollisuudessa.
Kurssilla tutustutaan eri tapoihin tutkia ja tarkastella erilaisia verkkokeskustelukulttuureja. Luennoilla tutustutaan verkkokeskustelujen kulttuurihistoriaan, esimerkkitapauksiin erilaisista keskustelupalveluista sekä keinoihin tutkia verkkokeskustelukulttuureja. Tavoitteena on omaksua kriittisiä keinoja lähestyä ja kontekstualisoida verkkokeskustelukulttuureja sekä ymmärtää, millaisista erilaisista lähtökohdista keskustelukulttuurit syntyvät. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee digitaalisten keskustelukulttuurien muotoutumiseen ja muutoksiin vaikuttavia tekijöitä, jotka liittyvät muun muassa julkiseen keskusteluun, palveluiden käyttökokemuksiin ja teknologioihin.
Näkö- ja kuulokulmia: harjoitukset -kurssin ryhmä pääaineopiskelijoille, Laura Antolan ryhmä
Kulttuurien tutkimuksen johdantokurssi pääaineopiskelijoille. Kurssi koostuu luennoista ja tenttikirjallisuudesta. Tarkemmat ohjeet tarjolla luennolla ja kurssin moodle-alueella.
Kurssin kuvaus
Historiallisesti tarkasteltuna tilanne ei ole ainutlaatuinen, sillä kulkutaudit ovat levinneet aiemminkin rajoja ja yhteiskuntajärjestelmiä kunnioittamatta. Vaikka erilaisten epidemioiden välillä voidaankin nähdä yhteneväisyyksiä, jokaisella epidemialla on kuitenkin ollut oma kontekstinsa, syynsä ja seuraamuksensa.
Tällä kurssilla paneudutaan eri aikojen kulkutauteihin niiden syihin ja seuraamuksiin sekä taudeista toipumiseen ja yhteiskuntien selviytymiseen. Tarkastelussa ovat esihistorialliset tartuntataudit, musta surma ja muut rutot, spitaali, tuberkuloosi, kolera, isorokko sekä aiemmat merkittävät influenssaepidemiat.
Kurssin tavoitteena on kehittää laaja-alaista ymmärrystä
kulkutautien historiaan sekä pohdiskelevaa ja tutkivaa oppimista. Kurssiin liittyy tutustumista annettuihin aineistoihin,
niiden pohjalta toteutettavia tehtäviä sekä itsenäisesti laadittava lopputyö.
***
Laajuus: 5 op
Opetusmuoto: Verkkokurssi, joka suoritetaan tehtäväkohtaisesti annetussa aikataulussa.
Kurssin kohderyhmä: Kurssille voivat osallistua historian, arkeologian ja kulttuurien tutkimuksen opiskelijat sekä muut tematiikasta kiinnostuneet opiskelijat.
Kurssin suunnitteluryhmä: Dosentti Liisa Seppänen, dosentti Heikki S. Vuorinen, FT Veli-Pekka Toropainen, FM, tohtorikoulutettava Ulla Moilanen ja FM, tohtorikoulutettava Sofia Paasikivi.
Opetuksen tuottaja: Historian valtakunnallinen verkko-opetus, Turun yliopisto
Aikataulu: Kurssi alkaa 26.10.2020 klo 12.00 ja päättyy 13.12.2020 klo 23.59
Opettaja(t): Dosentti Liisa Seppänen, dosentti Heikki S. Vuorinen, FT Veli-Pekka Toropainen, FM, tohtorikoulutettava Ulla Moilanen ja FM, tohtorikoulutettava Sofia Paasikivi.
Tavoitteet
Kurssi harjaannuttaa opiskelijaa kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun sekä tiedon kyseenalaistamiseen. Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää tieteellisen tutkimusprosessin luonteen, lähtökohdat ja tavoitteet. Hän hahmottaa tutkimusprosessiin ja tutkimusstrategioihin liittyvät valinnat ja osaa perustella niitä. Kurssilla omaksutun tiedon perusteella opiskelija osaa suunnitella oman pro gradu -tutkielmaprosessinsa laadukkaasti.
Tavoitteet
Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa esitellä omaa tutkimustaan akateemiselle kohdeyleisölle ja antaa rakentavaa palautetta tieteellisestä tutkimuksesta.
Ajankohta: Syys- ja kevätlukukausi
Valinnaiset opinnot: lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat (C2-C12)
Oppiaine: Päihdelääketiede / Psykiatria
Vastuuhenkilö: Professori Solja Niemelä
Opetuskieli: Suomi
Osaamistavoitteet: Opiskelija syventää tietojaan riippuvuussairauksista ja niiden taustoista. Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää paremmin päihdeongelmiin liittyviä ilmiöitä sekä hahmottaa riippuvuussairauksista kärsivän henkilön näkökulmaa.
Sisältö: Aiheina alkoholiriippuvuus, huumeriippuvuus, toiminnalliset riippuvuudet, päihteet ja mielenterveys, päihdeongelmat perheessä.
Suoritustavat: 5 pakollista ryhmätapaamista, verkkotehtävät ja oppimispäiväkirjan palautus hyväksytysti.
Toteutustavat: 5 ryhmätapaamista, joissa perehdytään keskustelun ja elokuvan keinoin aihepiiriin (15 t), opettajan antamaan ennakkomateriaaliin perehtyminen, itseopiskelu, oppimispäiväkirjan kirjoittaminen (12t)
Oppimateriaalit: opettajan jakama materiaali
Tältä Moodle-alueelta löydät käytännön neuvot kurssin itsenäiseen tenttimiseen, tenttiin tarvittavat lukuohjeet sekä itsenäisen kuuntelupäiväkirjan suorittamiseen tarvittavan kuuntelulistan. Otathan myös vastuuopettajaan yhteyttä, kun haluat tenttiä kurssin.
Kurssilla tutustutaan elokuva-aineiston kautta 1900-luvun suomalaisen
komediaviihteen historiaan sekä kansankomedian hahmo- ja lajityyppeihin.
Audiovisuaalisten aineistojen analyysin lisäksi tarkastellaan komedian
suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan ja pohditaan viihdekulttuurin
monimediaista luonnetta. Esiin nousevat muun muassa Lapatossu, Eemeli,
Pekka ja Pätkä sekä Uuno Turhapuro.
Kurssi edellyttää itsenäistä elokuva-aineiston hankkimista, mutta
kirjastolaitos palvelee ja kurssin aineistot löytyvät Kansallisen
audiovisuaalisen instituutin Ritva-tietokannasta.
Suoritusmuotona ovat lyhyet analyysitehtävät eri vuosikymmenten
elokuvista ja pidempi loppuessee, jonka näkökulman ja aineistot
opiskelija saa valita itsenäisesti. Pohjana esseen kirjoittamiseen ja
aineiston hankkimiseen toimivat aiemmat analyysiharjoitukset. Kurssin
voi suorittaa omaan tahtiinsa, mutta kurssin tehtävät tulee palauttaa
määräaikaan mennessä.
Oppimistavoitteena on oppia käyttämään elokuva-aineistoa tutkimuksen
lähdeaineistona, harjaantua audiovisuaalisen analyysin tekemisessä ja
harjoitella näkökulmakirjoittamista.
Kirjallisuustieteen tutkimussuuntaukset -kurssi on pakollinen kurssi sekä kotimaisen kirjallisuuden että yleisen kirjallisuustieteen opiskelijoille. Kurssin aikana eri luennoitsijat perehdyttävät opiskelijoita erilaisiin teoreettisiin suuntauksiin.
Tavoitteet
Opintojakson käytyään opiskelija hallitsee logopedian alan perusteita seuraavin tavoittein:
- Opiskelija osaa kuvata puheterapeutin rooliin kuuluvat perustehtävät ja mahdollisuudet toimia logopedian asiantuntijatehtävissä.
- Opiskelija tunnistaa valmistuvan puheterapeutin moninaiset osaamistavoitteet.
- Opiskelija osaa kuvata logopedian tieteenalan sisällön, yhteydet kliiniseen työhön sekä lähitieteenaloihin.
- Opiskelija osaa käyttää logopedian alan peruskäsitteistöä.
- Opiskelija osaa kuvata logopedian kannalta keskeisiä häiriöitä, niiden perusluokitteluja, arvioinnin ja kuntoutuksen perusperiaatteita sekä suuntauksia, jotka ohjaavat kliinistä työtä ja tutkimusta.
- Opiskelija pystyy toimimaan pienryhmässä ja hyödyntämään pienryhmätyöskentelyä oppimisessaan sekä ilmaisemaan itseään ja oppimaansa sekä suullisesti että kirjallisesti.
Yllä olevat kurssin osaamistavoitteet liittyvät erityisesti Valmistuvan puheterapeutin osaamistavoitteiden ydinosaamisalueista seuraavaan: 1. Tiedollinen perusta, tietojenkäsittely ja kriittinen ajattelu; 4. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot. [Valmistuvan puheterapeutin osaamistavoitteet](https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2022-01/LTDK_logopedia_valmistuvan_puheterapeutin_osaamistavoitteet_fi.pdf). Lisäksi: Opiskelija hahmottaa logopedian ja puheterapian mahdollisuudet tasa-arvoisemman yhteiskunnan luomisessa (kestävä kehitys).
Tavoitteet
Opintojakson suorittamisen jälkeen:
- Opiskelija ymmärtää vuorovaikutuksen, sosiaaliseen kommunikoinnin, puheen sujuvuuden, syömisen ja kuulon arvioinnin merkityksen kuntoutuksen lähtökohtana sekä tuntee näiden kuntoutuksen perusteet
- Opiskelija tuntee vuorovaikutuksen, sosiaalisen kommunikaation, puheen sujuvuuden, syömisen ja kuulon arviointiin käytettävissä olevia tiedonkeruu- ja arviointimenetelmiä (havainnointi, haastattelu, testimuotoinen arviointi)
- Opiskelija ymmärtää, mitä tietoa eri arviointimenetelmillä ja eri viitekehyksiä hyödyntäen voidaan saada asiakkaan toimintakyvyn eri osa-alueista
- Opiskelija osaa tarkastella kriittisesti vuorovaikutuksen, sosiaalisen kommunikaation, puheen sujuvuuden, syömisen ja kuulon kuntoutusmenetelmiä ja niiden soveltamismahdollisuuksia.
- Opiskelija osaa ottaa huomioon asiakkaan erityispiirteet vuorovaikutuksessa ja tukea asiakasta tasavertaiseen kommunikointiin sekä hyödyntää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja.
- Opiskelija ymmärtää, että logopediset arviointi- ja kuntoutuskäytännöt muuttuvat ja niitä tulee kehittää osana muuta terveydenhuoltoa.
- Opiskelija ymmärtää yhteistyön merkityksen ammatillisen tiedon jakamisessa ja käyttämisessä.
Yllä olevat kurssin osaamistavoitteet liittyvät erityisesti seuraaviin Valmistuvan puheterapeutin osaamistavoitteiden ydinosaamisalueisiin: 1. Tiedollinen perusta, 2. Tutkimus ja alan kehittäminen, 4. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot 5. Arviointi, kliinisen tiedon kokoaminen ja niistä tehtävät johtopäätökset, 6. Puheterapeuttisen kuntoutuksen suunnittelu, toteutus ja seuranta sekä 7. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. (https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2022-01/LTDK_logopedia_valmistuvan_puheterapeutin_osaamistavoitteet_fi.pdf).
Lisäksi: Opintojakson jälkeen opiskelija hahmottaa laadukkaan logopedisen kuntoutuksen merkityksen kestävän kehityksen vaatimukset täyttävän tasa-arvoisemman yhteiskunnan luomisessa.
Tavoitteet
- Opiskelija ymmärtää asiakaslähtöisyyden merkityksen vuorovaikutustyöskentelyssä.
- Opiskelija osaa jäsentää vuorovaikutustyöskentelyn periaatteita.
- Opiskelija ymmärtää haastattelu- ja vuorovaikutusprosessin merkityksen arvioinnissa.
- Opiskelija ymmärtää motivoivan haastattelun käyttötarkoituksen asiakastyössä.
- Opiskelija omaa motivoivan haastattelun tietoja ja taitoja.
- Opiskelija tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehitettäviä osa-alueitaan vuorovaikutustyössä asiakkaan kanssa.
- Opiskelija osaa tarkastella vuorovaikutustyöskentelyä huomioiden asiakkaan erityispiirteet vuorovaikutuksessa.
Yllä olevat kurssin osaamistavoitteet liittyvät kaikkiin Valmistuvan puheterapeutin osaamistavoitteisiin: 3. Eettisyys ja lainsäädäntö, 4. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot, 5. Arviointi, kliinisen tiedon kokoaminen ja niistä tehtävät johtopäätökset, 6. Puheterapeuttisen kuntoutuksen suunnittelu, toteutus ja seuranta. [Valmistuvan puheterapeutin osaamistavoitteet](https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2022-01/LTDK_logopedia_valmistuvan_puheterapeutin_osaamistavoitteet_fi.pdf).
Lisäksi:
Kestävään kehitykseen ja yrittäjyyteen liittyvät osaamistavoitteet:
- Opiskelija ymmärtää vuorovaikutustyöskentelyn osana asiakkaan osallistumismahdollisuuksien edistämistä (kestävä kehitys).
- Opiskelija osaa yhdistää kliiniseen asiakastyöskentelyyn liittyvät taidot ja oman osaamisen geneerisiin yrittäjyyteen liittyviin taitoihin.
Lääketieteellisen tiedekunnan opettajille yliopistopedagoginen, 10op-opintojakso.
Kurssin kuvaus löytyy opinto-oppaasta osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi/fi/opintojakso/LT012033/100497?period=2024-2027
Opintojakson aikana opiskelija käy läpi digitaalisen oppimateriaalin sekä tutustuu oheiskirjallisuuteen. Näiden materiaalien pohjalta opiskelija laatii kirjallisen harjoitustyön, jossa myös opiskelijan oppiaine ja erikoistumissuunta tulevat huomioon otetuiksi. Opintojakso suositellaan ajoitettavaksi viimeistään pro gradu -vaiheeseen. Opintojakso suoritetaan verkkokurssina itsenäisenä työnä.