Projektinhallintakoulutukseen sisältyy luentotallenteita ja tehtäviä, itseopiskelua, yhteinen Q&A-tilaisuus ja sertifiointikoe
(Projektiammattilaiset ry:n Foundation projektinhallinnan
sertifikaatti).
Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia yhteisöjen ja organisaatioiden osaamisen kehittäjinä eri aloilla työnohjausmenetelmään perustuvaa oppijakeskeistä ohjausta tai prosessikonsultaatiota hyväksi käyttäen. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Koulutuksen suunnittelussa ja osin toteutuksessa on mukana psykologian laitos. Koulutusohjelman laajuus on 80 op.
Tavoitteet
Opiskelijat tunnistavat teollisuuden yleisimmät valmistusprosessit, tuotantojärjestelmät, ja niiden suunnittelussa ja ohjauksessa käytettävät työkalut ja ohjausparametrit, sekä soveltamaan oppimaansa teollisuudessa esimerkiksi optimoimalla tuotantokustannuksia ja tuotantonopeutta. Opiskelijat oppivat tunnistamaan tuotteen mahdolliset valmistusmenetelmät tuotegeometrian ja valmistusmateriaalin perusteellä. Kurssilla opitaan eri valmistusprosessien tuotantoparametrit, kustannustekijät ja laaduntuottokyvyt. Opiskelijat tunnistavat tuotantotekniikassa käytettävän ammattisanaston ja tietävät niiden merkityksen.
Yleiset tavoitteet
Opiskelijat tunnistavat eri valmistusprosessit tuotantolaitteiden geometrian perusteella.
Opiskelijat tunnistavat eri tuotteiden valmistukseen käytetyt tuotantomenetelmät kappaleen geometrian ja materiaalin perusteella.
Opiskelijat hahmottavat tuotantoprosessit osana koko yrityksen toimintaa. Opiskelijat osaavat kertoa miten yksittäinen valmistusprosessi on riippuvainen muista prosesseista.
Ammatilliset tavoitteet
Opiskelijat osaavat valita tuotteelle sopivat valmistusprosessit tuotteen geometrian, materiaalin ja sarjasuuruuden perusteella.
Opiskelijat tunnistavat tuotantoprosessien tärkeimmät tuotantoparametrit, kustannustekijät ja laaduntuottokyvyn.
Opiskelijat osaavat optimoida tuotantoprosessien kustannuksia, tuotantonopeutta ja laatua muuttamalla tuotantoparametrejä.
Jatkuvan oppimisen tavoitteet
Opiskelijat tunnistavat tuotantotekniikan ammattisanaston ja tuntevat niiden merkitykset.
Opiskelijat osaavat kommunikoida tuotantoalan ammattilaisten kanssa käyttäen ammattisanastoa
Opiskelijat osaavat etsiä tietoa uusista tuotantomenetelmistä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii keskeisimmät teoriat ja uusinta tutkimustietoa lapsen varhaisesta kehityksestä ja perhesuhteiden merkityksestä raskausajasta lähtien. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija oppii varhaisen kehityksen ja perhesuhteiden arvioinnin ja psykologiset interventioiden käytetyimmät menetelmät ja keskeiset periaatteet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää miksi varhaisen kehityksen tunteminen on tärkeää ihmisen kokonaishyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta.
Ylläolevat osaamistavoitteet liittyvät seuraaviin valmistuvan psykologin kompetenssialueisiin: Tieteelliseen tietoon pohjautuva ajattelutapa; Interventiotaidot; Palvelujen kehittäminen ja toteuttaminen
https://seafile.utu.fi/f/3e51c196617b424981e8/
Kurssilla perehdytään Venäjän historian 1900-luvun loppupuoliskoon Nikita Hruštšovin kaudesta alkaen jolloin "suojasääksi" kutsuttu aikakausi tuli Stalinin totalitarismin tilalle, ja aloitti uuden demokraattisemman jakson Venäjän historiassa.
Stalinin terrorin uhrien rehabilitointi ja hänen henkilökulttinsa tuhoaminen olivat uuden aikakauden merkittävimpiä tapahtumia. Toisen maailmansodan jälkeen maailma oli jakautunut kahteen poliittiseen järjestelmään ja "kylmän sodan" aika alkoi. Itäblokin luominen perustui kommunistiseen ideologiaan ja maailmanlaajuiseen luokkataisteluun. Ideologiaa ei saanut kritisoida, vaan itäblokin maiden piti uskoa kommunismin paremmuuteen ja sen voittoon lähitulevaisuudessa. Kuitenkin sosialistista järjestelmää kritisoitiin, ja kritiikin seurauksena oli myös Unkarin kansannousu, joka tukahdutettiin verisesti.
Kurssi aikana tarkastellaan myös muutoksia Neuvostoliiton valtarakenteissa,
sisä- ja ulkopoliittisen kurssin vaihteluja. Neuvostoliittolaisella älymystöllä
oli liberalisaation ja yhteiskunnallisen kritiikin kannalta keskeinen rooli. Se
vaati sananvapautta ja poliittista liberalismia. Pysähtyneisyyden aika toi
uudet muodot ja uudet tekijät. Kurssilla perehdytää ”dissidenteihin” ja
"samizdatiin".
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen dominointi yhteiskunnassa toimi suunnitelmatalouden oloissa. Valtion propaganda oli tehokas keino auktoritarismin ylläpitämiseksi Neuvostoliitossa ja itäblokissa. Kuitenkin suunnitelmatalouden ja kommunististen liikkeiden aktiivinen tukeminen ympäri maailmaa, Tsernobylin onnettomuus ja suuret hankkeet kuluttivat paljon resursseja. Elintaso sosialistisissa maissa jäi jälkeen ja tyytymättömyys kasvoi. Kurssilla seurataan myös poliittista kamppailua, joka johti Neuvostoliiton romahdukseen ja IVY:n syntyyn. Kurssilla perehdytään uuden Venäjän demokraattisiin uudistuksiin sekä tarkastellaan Venäjän presidenttien toimia valtionpäämiehinä.
Aleksanteri II:n uudistukset olivat tärkeä askel maan demokraattisessa kehityksessä, kuitenkin sisäpoliittinen tilanne muuttui epävakaaksi. Tsaariin vallan ja yläluokkaan kohdistunut kritiikki vahvistui, oikeuksien vaatimus alemmille säädyille nosti esille terrorin ja poliittisen liikehdinnän. Suurlakko edisti demokraattista kehitystä; vallanpitäjät ja vaikutusvaltainen eliitti tulivat vakuuttuneeksi sen välttämättömyydestä. Sananvapautta ja lehdistönvapautta lisättiin. Ulkopoliittiset ja sisäpoliittiset jännitteet kasaantuivat. Kommunismin aate juurtui keisarikuntaan ja vaikutti yhteiskunnassa, mikä johti lopuksi bolševikkien valtaantuloon.
Kurssilla perehdytään Venäjän poliittiseen elämään, Duuman toimintaan ja Stolypinin kauteen. Ensimmäinen maailmansota muutti poliittiset asetelmat, tsaarinvalta kaatui helmikuun vallankumouksen seurauksena. Väliaikainen hallitus ja neuvostot jakoivat valtaa, keskusvallan heikkous avasi tien bolševikkien valtaannousulle. Alkoi neuvostokausi, yhden yhteiskuntaluokan "demokratia".
Kyseinen ajanjakso on ratkaiseva Venäjän poliittisen kehityksen kannalta ja tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sekä tämän kauden tapahtumiin että demokratian kehitykseen vaikuttaneiden tekijöihin ja liberaalisiin suuntiin. Kurssi on vertaileva ja se hyödyntää monitieteistä lähestymistapaa.
Verkkoilmiöt ovat haavoittuvaisia, sillä ne voivat kadota lähes yhdellä napinpainalluksella. Haavoittuvuudestaan huolimatta eri ilmiöistä, kulttuureista ja yhteisöistä jää verkkoon monenlaisia jälkiä, joiden avulla verkon menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta voidaan hamottaa. Verkkoilmiöiden säilyvyyteen vaikuttavat muun muassa erilaiset kulttuuriperintöprosessit, joiden avulla ilmiöitä ja sisältöjä arvotetaan.
Kurssilla tutustutaan verkkokulttuuristen objektien elinkaariin, kuolemaan ja kuolemanjälkeiseen elämään sekä teorian että esimerkkitapausten avulla. Verkkokulttuurien historiaa lähestytään kurssilla erityisesti media-arkeologisesta näkökulmasta käsin.
Media-arkeologia on kokeileva ja leikittelevä tutkimustapa. Se keskittyy median zombie-elämään, jossa vanha ja kuolleeksi ajateltu media elää rinnakkain nykyisen median kanssa uudella tavalla. Tarkastelemalla mennyttä, outoa, kuviteltua ja unohdettua mediaa media-arkeologia pyrkii ymmärtämään nykypäivän vallalla olevaa mediaa.
Kurssilla käsitellään myös verkkokulttuurien menneisyyden tutkimukseen liittyviä eettisiä erityiskysymyksiä.
Opiskelijat laativat yhdessä tai parityönä tapaustutkimuksen itse valitsemastaan hiipuvasta tai kuolleesta verkkoilmiöstä hyödyntäen aiheeseen liittyviä teorioita, työkaluja ja media-arkeologista viitekehystä sekä esittävät tapaukselleen tutkimuseettisiä kysymyksiä.
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
• ymmärtää vuorovaikutussuhteiden havaitsemiseen liittyviä ilmiöitä, vuorovaikutustilanteiden itsessä sekä vuorovaikutuskumppanissa
aktivoimia tunteita sekä tiedonkäsittelyprosesseja.
• ymmärtää ryhmän toiminnan sosiaalisia lainalaisuuksia ja omaa tapaa toimia osana ryhmää.
• tunnistaa ja ymmärtää myös omien interpersonaalisten kokemusten, tunteiden ja kognitiivisten prosessien vaikutukset omaan havaitsemiseen
ja käyttäytymiseen vuorovaikutustilanteissa.
• hyväksyy jokaisen ihmisen omana itsenään ja lähtee toiminnassaan liikkeelle ihmisen oikeudesta itsemäärittelyyn.
• tunnistaa omien vuorovaikutustaitojen kehitystarpeet
• omaa psykologin työn kompetensseihin kuuluvia valmiuksia reflektion, mentalisaation ja läsnäolemisen kaltaisiin vuorovaikutus- ja
tunnetaitoihin
• omaa reflektiotaitoja, joita hän voi itsenäisesti soveltaa ammatillisen identiteetin työstämiseen
• osaa käyttää reflektiota sekä itsenäisesti että dialogisesti ryhmässä
• tunnistaa itsessä viriäviä tunteita ja niiden vaikutusta omaan hyvinvointiin.
• tutustuu portfolioon, jota tullaa hyödyntämään kliinisen psykologian opintojen aikana
Ylläolevat osaamistavoitteet liittyvät seuraaviin valmistuvan psykologin kompetenssialueisiin: Ammatillinen itsereflektio, oman toiminnan arviointi sekä itsestä huolehtimisen taito; Vuorovaikutustaidot; Moninaisuuden ymmärtäminen
Valmistuvan psykologin osaaminen -tiedosto: https://seafile.utu.fi/f/3e51c196617b424981e8/
LL Antti Hurmeen väitöskirjan plagiaatiotarkistus arvittava
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää kuljetusten ja ulkomaankaupan sopimusten oikeudellisiin kysymyksiin. Kurssin suorittanut tuntee kuljetusoikeuden ja ulkomaankaupan perussääntelyn. Erityisesti kiinnitetään huomiota rahdinkuljettajan, kuljetusasiakkaan, myyjän ja ostajan velvollisuuksiin ja vastuisiin. Tietoisuus näistä vähentää ulkomaankauppaan liittyviä sopimusriskejä. Jakson tarkoituksena on antaa kykyä hahmottaa ulkomaankaupan järjestämiseen liittyviä oikeudellisia ongelmia. Tällöin on mahdollista torjua ennalta ongelmien ilmaantumista käytännön liike-elämässä. Lisäksi päämääränä on saada valmiudet kyseisten ongelmien ratkaisuun.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on perehdyttää kuljetusten ja ulkomaankaupan sopimusten oikeudellisiin kysymyksiin. Kurssin suorittanut tuntee kuljetusoikeuden ja ulkomaankaupan perussääntelyn. Erityisesti kiinnitetään huomiota rahdinkuljettajan, kuljetusasiakkaan, myyjän ja ostajan velvollisuuksiin ja vastuisiin. Tietoisuus näistä vähentää ulkomaankauppaan liittyviä sopimusriskejä. Jakson tarkoituksena on antaa kykyä hahmottaa ulkomaankaupan järjestämiseen liittyviä oikeudellisia ongelmia. Tällöin on mahdollista torjua ennalta ongelmien ilmaantumista käytännön liike-elämässä. Lisäksi päämääränä on saada valmiudet kyseisten ongelmien ratkaisuun.
Viime vuosina sekä Suomessa että Unkarissa on alettu arvioida uudelleen kansalliskirjallisuuden käsitettä. Suomessa maahanmuuttajakirjallisuus on vaikuttanut siihen, että alettiin kiinnittää huomiota esimerkiksi saamelaiskirjallisuuteen. Unkarissa kansalliskirjallisuuden käsitteeseen on vaikuttanut kaksi erilaista muutosta: toinen on rajojen muuttuminen ensimmäisen maailmansodan seurauksena, jolloin Unkarin ulkopuolella syntyivät uudet unkarinkieliset kirjallisuuskulttuurit, ja toinen on ihmisten muuttaminen, kuten vuoden 1956 vallankumouksen jälkeen monien unkarilaisten kirjailijoiden pakolaisuus ulkomaille, missä he jatkoivat kirjoittamista unkariksi tai jollakin muulla kielellä. Vaikka Suomen ja Unkarin kirjallisuudet eroavat historiallisesti monilta näkökulmiltaan, nykyään molemmissa maissa pyritään uudelleen arvioimaan kansallisen käsitettä, sillä nykypäivän transkulttuuriset, transnationaaliset ja monikieliset kirjallisuusilmiöt eivät enää sovi kansalliskirjallisuuden 1800-luvulla luomaan määritelmään. Kurssin tavoitteena on tarjota vertaileva näkökulma Suomen ja Unkarin kansalliskirjallisuuskäsitteen eri tulkintoihin analysoimalla 1900-luvun alussa Unkarissa ja Suomessa julkaistuja kirjallisuushistorioita, nykykirjallisuutta sekä lukion kirjallisuusopetusta.