Opiskelija oppii tuntemaan suomalaisen kirjallisuuden kaanonia Ruotsin vallan ja autonomian ajalta nykyaikaan. Hän oppii pohtimaan kaanonin muodostumista sekä sijoittamaan käsiteltävät teokset historialliseen kontekstiinsa. Hän tutustuu luentomuotoiseen opiskeluun sekä omakohtaiseen kirjallisuusaineiston lukemiseen ja siitä keskustelemiseen. Keskustelujen myötä hän oppii vuorovaikutustaitoja ja oppimispäiväkirjan kirjoittamisen avulla viestintätaitoja. Yleiset työelämätaidot: Opiskelija oppii viestintätaitoja sekä keskustelemalla että kirjoittamalla niin luennoista kuin lukemistaan teksteistä.
Opiskelija tutustuu suomalaisen kirjallisuuden historiaan keskiajalta nykyaikaan, lukee joukon klassikkoja, keskustelee niistä luennoilla muiden opiskelijoiden kanssa sekä kirjoittaa niistä joka luentokerrasta 1-2 liuskan laajuisen oppimispäiväkirjan.
Kaunokirjallisuus: Kalevala; J.L. Runeberg, Fänrik Ståhls sägner (Vänrikki Stålin tarinat, Juhani Lindholmin suomennos); Kivi, Seitsemän veljestä; Canth, Työmiehen vaimo; L. Onerva, Mirdja; Södergran, Samlade dikter (Elämäni, kuolemani ja kohtaloni: kootut runot); Sillanpää, Ihmiset suviyössä; Linna, Tuntematon sotilas; Manner, Tämä matka; Timo K. Mukka, Koiran kuolema.
Luentojen oheiskirjallisuutena käytetään teoksia Varpio & Huhtala (toim.), Suomen kirjallisuushistoria 1, Rojola (toim.), Suomen kirjallisuushistoria 2 ja Lassila (toim.), Suomen kirjallisuushistoria 3. joihin tutustuminen tukee luentosarjan suorittamista.
- Opettaja
Viola Capkova