Avoimen yliopiston luovan kirjoittamisen opintojen 2021-22 johdatus kirjoittamiseen -opintojakson Moodle-alue.
- Opettaja
Matti Salakka
Avoimen yliopiston luovan kirjoittamisen opintojen 2021-22 johdatus kirjoittamiseen -opintojakson Moodle-alue.
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa luoda tutkimuskysymyksen ja valita tutkimusmenetelmän sen mukaisesti.
Tavoitteet
Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää kääntämisen tutkimuksen ominaispiirteet ja tuntee alan tärkeimmät käsitteet, tutkimussuuntaukset ja teoriat. Opiskelija osaa analysoida kurssilla esiteltyjä aiheita ja etsiä niistä itsenäisesti lisätietoja, minkä lisäksi hän pystyy suhteuttamaan tietoja aiemmin oppimaansa.
Kurssin Johdatus lineaarialgebraan (2026) MATE5361 moodlesivu.

Tavoitteet
Opiskelija tutustuu luovaan kirjoittamiseen sekä itseensä kirjoittajana.

Johdatus kirjoittamiseen ja Kirjoittaminen prosessina -opintojaksojen Moodle-alue Turun avoimen yliopiston opintoryhmälle.
Johdatus luovaan kirjoittamiseen -kurssi koostuu kahdesta kurssiosiosta
-Johdatus luovaan kirjoittamiseen 2 op
-Kirjoittaminen prosessina 3 op
Kurssin tarjotaan Espoon työväenopistossa yhtenä 5 op:n kokonaisuutena.
JOHDATUS LUOVAAN KIRJOITTAMISEEN 2 op
Kurssilla opiskelija tutustuu luovaan kirjoittamiseen sekä itseensä kirjoittajana. Kurssilla kokeillaan kirjoitusharjoitusten avulla erilaisia luovan kirjoittamisen työtapoja ja tutustutaan palautteenannon perusteisiin. Lukemalla, keskustelemalla ja luentoja kuuntelemalla opiskelija saa kosketuksen erilaisiin kirjoittamisen lajeihin.
Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen sekä vastuuopettajan määräämät kirjalliset ja suulliset harjoitukset.
Toteutustavat: Luennot, kirjallisuuden lukeminen, harjoitustehtävät, ryhmätyöskentely.
Oppimateriaalit: Opiskelija tutustuu vastuuopettajan valitsemiin kirjoitusoppaisiin sekä kaunokirjallisiin teksteihin.
Arviointi: Hyväksytty/Hylätty
KIRJOITTAMINEN PROSESSINA, 3 op
Osaamistavoitteet
•Opiskelijan ymmärrys kirjoittamisen prosessista ja luovan kirjoittamisen kentästä syvenee.
•Hän tutustuu laajemmin kirjoittamisen työtapoihin ja lajeihin ja omaksuu tekstianalyysissa tarvittavat perustiedot ja -taidot.
•Opiskelija ymmärtää tekstin tuottamisen prosessina ja sietää keskeneräisyyttä.
•Hän osaa toimia kirjoittaja- ja palauteryhmän jäsenenä ja ymmärtää palautteen merkityksen kirjoittajan työskentelyssä
Kurssilla tutustutaan luentojen, artikkelien ja keskustelujen kautta erilaisiin kirjoittajiin sekä kirjallisen kulttuurin toimintaan, kirjoittamisen yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin ja kirjallisuuden tuotanto- ja välittymismekanismeihin. Pienimuotoisten kirjoitusharjoitusten ja ryhmäpalautteen avulla opiskelija syventää kirjoittamisen työtapojaan ja harjaannuttaa palaute- ja tekstianalyysitaitojaan.
Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen sekä vastuuopettajan määräämät kirjalliset ja suulliset harjoitukset.
Toteutustavat: Luennot, kirjallisuuden lukeminen, harjoitustehtävät, ryhmätyöskentely ja esitelmät.
Arviointiasteikko: 0-5
Toteutus: luennot 12 t, pienryhmäopetus 12 t, harjoitukset ja niiden analyysit sekä lukupäiväkirja oppimisportfoliossa
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää historian ja menneisyyden eron, tuntee historian erityispiirteet oppialana, hallitsee perustiedot historiallisten lähteiden arvioinnista ja osaa välttää tyypillisimpiä historiallisia tulkintavirheitä. Hän tuntee länsimaisen lääketieteen kehityksen keskeiset vaiheet, on hankkinut perustiedot useista keskeisistä länsimaisen lääketieteen ulkopuolisista parantamiskulttuureista sekä osaa selostaa lääketieteen kehityksen erityispiirteitä Suomessa. Opiskelija kykenee erittelemään keskeisten lääketieteen historian merkkihenkilöiden saavutuksia ja hahmottaa uskonnollisen, tieteellisen ja maagisen ajattelun yhtymäkohdat ja erkanemisprosessit lääketieteellisessä historiassa. Opiskelija tuntee modernin lääketieteen etiikan juuret sekä empiirisen lääketieteen kehityksen. Hän osaa asettaa lääketieteen oppihistorian laajempaan kontekstiin terveyden ja sairauden yhteiskunnallisessa määrittelyssä eri aikakausina. Opiskelija on lisäksi omaksunut perustiedot kuolemaan suhtautumisen muuttumisesta länsimaissa, oikeuslääketieteen kehityksestä, sukupuolen merkityksestä lääketieteellisessä historiassa sekä tartuntatautien historiallisesta merkityksestä.

Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee maantieteen tieteenalana ja sen tieteenalakehityksen pääpiirteet
- ymmärtää tieteellisen tiedon luonteen ja tieteelliseen ajatteluun liittyvät keskeiset käsitteet
- osaa tunnistaa maantieteelle ominaiset kysymyksenasettelut ja tietää miten maantieteellistä tietoa tuotetaan eri menetelmin
- tietää maantieteen ajankohtaiset tutkimusteemat Turun yliopistossa ja osaa kuvata, mihin maantieteellistä tietoa voidaan käyttää

Tavoitteet
Opiskelija
- tuntee monialaisten opintojen rakenteen ja perustehtävän
- osaa tarkastella perusopetuksen monialaisuutta ja oppiaineiden eheyttämistä erilaisista näkökulmista
- osaa suunnitella ja toteuttaa monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin soveltuvaa opetusta yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa
Tavoitteet
Opiskelija saa käsityksen nykymuseon ideasta ja sen historiallisesta taustasta sekä yleiskuvan museoiden toimintakentästä ja -tavoista osana yhteiskuntaa. Hän oppii ymmärtämään, millaisia arvoja, tavoitteita ja toimintamuotoja museo- ja kulttuuriympäristötyöhön liittyy ja näkee museoinstituutioiden säilyttävän, esittävän ja vuorovaikutuksellisen työn tutkimuksellisena ja toiminnallisena haasteena.
Opintokokonaisuuden johdantokurssi, jonka luento-osiossa tutustutaan aihepiirin keskeisiin käsitteisiin, niiden oppihistorialliseen taustaan ja teoreettisiin näkökulmiin.
Tavoitteet
Opiskelija saa käsityksen osteologiasta ja sen merkityksestä arkeologisessa tutkimuksessa. Tutustuu käytännön esimerkkien avulla erilaisiin luuaineistoihin.

Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija on omaksunut perusasiat saksan kielen äännejärjestelmästä. Hän ymmärtää kirjoituksen ja ääntämyksen välisiä eroja ja hallitsee oikeinkirjoituksen ja ääntämyksen pääkohdat ilman ymmärrettävyyttä haittaavia virheitä. Opiskelija tunnistaa oman kielitaitotasonsa ja osaa sen pohjalta asettaa tavoitteita omalle opiskelulleen. Hän tunnistaa erilaisia tapoja opiskella saksan kieltä ja osaa soveltaa opiskelutaitoja oman kielitaitotasonsa ja tavoitteidensa mukaisesti. Opiskelija osaa käyttää saksan kielen opiskelussa tarvittavia apuvälineitä, kuten tärkeimpiä sanakirjoja ja korpuksia. Hän osaa käyttää tekoälyn mahdollisuuksia ja hyödyntää niitä eettisesti opiskelun tukena. Opiskelija on tutustunut saksan kielen asemaan Suomessa ja syihin opiskella saksan kieltä sekä alustavasti saksan kielen tutkimuksen eri osa-alueisiin. Opiskelija harjaantuu ryhmätyötaidoissa ja ymmärtää niiden merkityksen opiskelussa ja työelämässä. Hän hallitsee tiimityöskentelyn periaatteet yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Nach Absolvierung dieses Kurses sind die Studierenden mit dem Lautsystem der deutschen Sprache vertraut. Sie verstehen die Unterschiede zwischen Schrift und Aussprache und beherrschen die Hauptpunkte von Orthographie und Aussprache ohne das Verständnis beeinträchtigende Fehler. Die Kursteilnehmenden können ihr eigenes Sprachniveau einschätzen und sich auf dessen Grundlage Ziele für das weitere Sprachstudium setzen. Sie kennen verschiedene Methoden des Erlernens der deutschen Sprachen und sind in der Lage, diese gemäß ihrer Sprachkenntnisse und Ziele anzuwenden. Außerdem beherrschen sie die Benutzung elementarer Hilfsmittel beim Sprachenlernen, darunter die wichtigsten Wörterbücher und Korpora. Den Studierenden sind die Möglichkeiten von KI-Werkzeugen bekannt und sie können sie in ihrem Studium nach ethischen Kriterien anwenden. Sie haben sich ferner mit der Situation der deutschen Sprache in Finnland sowie auch mit den Gründen zu ihrem Erlernen vertraut gemacht, und haben einen ersten Einblick in die verschiedenen Bereiche germanistischer Forschung gewonnen. Im Kurs wird auch die Gruppenarbeit gefördert und die Studierenden verstehen deren Bedeutung für Studium und Arbeitsleben. Sie beherrschen die Grundlagen der Teamarbeit zur Erreichung eines gemeinsamen Ziels.

Kurssi johdattelee tietotekniikaan perusteisiin ja käsittelee mm. seuraavia aiheita:

Opintojakson aikana tutustutaan tulevaisuusajatteluun sekä tulevaisuudentutkimuksen peruskäsitteisiin. Ryhmätyönä tehtävässä tulevaisuusprosessissa harjoitellaan toimintaympäristön tarkastelua ja erilaisten tulevaisuuskuvien tuottamista opetuksen ja ohjauksen konteksteissa. Lisäksi arvioidaan ennakointitutkimusta oppimisesta, osaamistarpeista ja työelämän murroksesta.
Tavoitteet
Opiskelija oppii uuden ajan (n. 1500–1800) käsialojen lukemisen ja lähdeaineistojen käytön alkeet. Kurssin suoritettuaan hänellä on edellytykset tunnistaa aikakauden käsialoja ja lukea helppoja historiallisia aineistoja, ml. painettua fraktuuraa. Opiskelija saa valmiuden lukea Itämeren piirissä, Ruotsin valtakunnassa ja Suomessa 1800-luvun alkuun asti käytössä olleella ns. saksalaisella kirjaimistolla laadittuja asiakirjoja. Kurssi tutustuttaa opiskelijan käsikirjoitusten käyttöön opinnäytteiden ja historiantutkimuksen lähteinä.
Tavoitteet
Opiskelija oppii uuden ajan (n. 1500–1800) käsialojen lukemisen ja lähdeaineistojen käytön alkeet. Kurssin suoritettuaan hänellä on edellytykset tunnistaa aikakauden käsialoja ja lukea helppoja historiallisia aineistoja, ml. painettua fraktuuraa. Opiskelija saa valmiuden lukea Itämeren piirissä, Ruotsin valtakunnassa ja Suomessa 1800-luvun alkuun asti käytössä olleella ns. saksalaisella kirjaimistolla laadittuja asiakirjoja. Kurssi tutustuttaa opiskelijan käsikirjoitusten käyttöön opinnäytteiden ja historiantutkimuksen lähteinä.

Tavoitteet
Opiskelija tutustuu vanhojen aikojen tutkimuksen perusteisiin eri tieteenalojen näkökulmista sekä tutkimuksen menetelmiin ja lähdeaineistoihin. Hän ymmärtää, mitä erityispiirteitä vanhojen aikojen tutkimukseen liittyy ja millaisia monitieteisiä lähestymistapoja antiikin, keskiajan ja uuden ajan tutkimisessa käytetään. Opiskelija oppii ymmärtämään antiikin ja keskiajan jälkivaikutusta ja merkitystä myöhemmälle historialle. Hän harjoittelee, miten eri tieteenalojen menetelmiä voi soveltaa käytäntöön esimerkiksi museo-, kirjasto- tai arkistotyössä.

Tavoitteet
Kurssin osaamistavoitteena on, että opiskelijalla on riittävät opiskelutaidot kieliaineiden opiskelun aloittamista varten. Näistä taidoista ensisijaisimpia ovat tiedonhakutaidot, joiden avulla opiskelija pystyy toisaalta hankkimaan opintojen sisältöihin liittyviä tietoja ja toisaalta omaa toimintaansa ohjaavia ja auttavia tietoja. Tiedonhakutaitoja sovelletaan kurssin aikana sekä ryhmätyön tekemisessä että omien opintojen suunnittelussa, jossa opetellaan samalla ajankäytön suunnittelua. Kurssilla harjoitellaan myös muistiinpanotekniikkaa, ryhmätyö-, esiintymis- ja ryhmäkeskustelutaitoja sekä it-taitoja (powerpoint- tai muun esitysohjelman käyttö, tekstinkäsittelyohjelman käyttö).

Tämä moodle-alusta on Turun yliopiston (HUOM! Ei Avoimen) vuoden 2023 ja 2024 kursseille KTAKT0002-3001 Johdatus kasvatusfilosofiaan. Kurssia voi suorittaa pitkin vuotta, kun ilmoittautuu Peppissä viimeistään lokakuun viimeinen päivä.
Tavoitteet
Opintojaksossa syvennytään omakohtaisesti historiantutkimuksen lähtökohtiin, kulttuurihistorialliseen ajatteluun sekä tutkimuksen tekemisen teoreettisten, metodologisten ja käytännön valmiuksien kehittämiseen. Opintojakson jälkeen opiskelija on perehtynyt kulttuurihistoriaan tieteenalana ja kykenee tuottamaan itsenäisesti kulttuurihistoriaan liittyvää tietoa.
Tavoitteet
Opintojaksossa syvennytään omakohtaisesti historiantutkimuksen lähtökohtiin, kulttuurihistorialliseen ajatteluun sekä tutkimuksen tekemisen teoreettisten, metodologisten ja käytännön valmiuksien kehittämiseen. Opintojakson jälkeen opiskelija on perehtynyt kulttuurihistoriaan tieteenalana ja kykenee tuottamaan itsenäisesti kulttuurihistoriaan liittyvää tietoa.
Tavoitteet
Nach Abschluss des Kurses werden die Teilnehmer:
- über Grundkenntnisse der Geschichte, der Gesellschaft und des täglichen Lebens in den deutschsprachigen Ländern verfügen
- können über Traditionen und kulturelle Gewohnheiten reflektieren
- kennen einige deutsche und mehrsprachige Strategien zur Bewältigung von deutschsprachigen Texten über die Gesellschaft, aktuelle Themen und kulturelle Traditionen
Natiivikuvia päivystävälle lääkärille
Tampereella osana MEDigi-projektia toteutettu vapaavalintainen verkkokurssi, jolla pyritään syventämään päivystysnatiivikuvien osaamista. Kurssin pääpaino on yleisissä löydöksissä: tyypillisimmissä murtumissa ja thoraxin röntgenin osalta pneumonioissa, sydämen vajaatoiminnassa jne. eikä kurssin tavoitteena ole sisältää kokoelmaa harvinaisimmista postimerkkidiagnooseista. Kurssi EI sisällä kaikkia mahdollisia löydöksiä thoraxista ja nivelistä, vaan sen tärkein tavoite on kasvattaa rutiinia yleisten löydösten tunnistamisessa, ja mahdollistaa natiivikuvarutiinin kehittäminen turvallisessa ympäristössä. Koska päivystäessä merkittävä osa natiivikuvista on normaaleja/ennallaan vertailukuvaan nähden, kurssin harjoituskuvat sisältävät myös normaalilöydöksiä. Usein on huomattavasti helpompi tunnistaa poikkeavuus kuin todeta kuva normaaliksi, joten kurssin tavoitteena on tuoda myös varmuutta normaalin tunnistamiseen. Huolimatta mukana olevista normaaleista/ennallaan vertailukuvaan nähden olevista kuvista materiaaleissa korostuvat poikkeavat löydökset. Tämä kannattaa pitää mielessä terveyskeskuksessa päivystäessä, sillä siellä poikkeavia löydöksiä on suhteessa vähemmän.
Materiaali sisältää aikuisten päivytysnatiivikuvia. Lasten rtg-kuvat ja ei-päivystykselliset kuvat (esim. reumanatiivien tulkinta) jouduttiin rajaamaan kurssin ulkopuolelle, jotta kurssin laajuus pysyi toteutettavissa olevissa rajoissa.
Kurssi koostuu kymmenestä itseopiskelumateriaalista (+johdatus röntgenkuvaan), joissa käydään läpi kuvausprojektiot, kuhunkin projektioon liittyvä anatomia sekä tyypillisiä löydöksiä. Itseopiskelumateriaalin läpikäymisen jälkeen suoritetaan kutakin itseopiskelumateriaalia vastaava harjoitus, joissa kustakin aihealueesta näytetään 20-60 kuvaa, joista esitettyihin monivalintakysymyksiin vastataan. Moodle rekisteröi suoritukset automaattisesti.
Harjoitustehtäviä suorittaessasi kiinnitä huomiota tehtävissä annettuihin lähetteisiin. Minkälaiset lähetteet sinusta helpottavat kuvien katsomista ja auttavat löytämään poikkeavuudet? Minkälaiset lähetteet taas eivät auta yhtään tai jopa pahimmillaan haittaavat kuvan tulkintaa? Pyri ottamaan huomaamiasi hyviä asioita mukaan työhösi, saat parempia lausuntoja ja vastaukset kysymyksiisi, kun teet hyviä lähetteitä (koska radiologi tietää mihin kysymykseen odotat hänen vastaavan).
(Tentti koostuu 50 natiivikuvasta ja niihin liittyvistä monivalintakysymyksistä. Kaikki tentissä olevat kuvat ovat samoja, mitä harjoitusosioissa on käyty läpi, joten harjoitusosioiden huolellinen läpikäyminen valmistaa tenttiin).
Kurssia suositellaan ensisijaisesti 4.-6. vuosikurssin opiskelijoille, jotka ovat menossa ensimmäistä kertaa työskentelemään lääkärinä tai jotka ovat jo töissä olleet. Kurssin suorittamista ei kuitenkaan ole rajattu vuosikurssin perustella, joten myös 1.-3. vuosikursseilla kurssin voi suorittaa, jos on esimerkiksi menossa suorittamaan amanuenssuuria radiologialle. Kuitenkin on oppimisen kannalta edullista, että löydöksiin liittyvä patofysiologia ja sairauksien/traumojen hoito olisi jo kliinisellä kurssilla käytynä, sillä katsottavien kuvien määrän maksimoimiseksi tämä kurssi painottuu löydösten havaitsemiseen ja normaalin tunnistamiseen, eivätkä vammamekanismit ja hoito sisälly tämän kurssin oppimistavoitteisiin.
Parhaan katselukokemuksen saamiseksi liitä läppärisi esim. isoon televisioon tai korkean resoluution erilliseen näyttöön. Tarvittaessa säädä kuvien koko ruudullesi sopivaksi ctrl ja +/- tai ctrl+hiiren rulla.
Kurssi on toteutettu osana MEDigi-projektia. MEDigin tietoluvan mukaisesti esimerkkitapausten ikää on muutettu ja yksilöiviä tapahtumatietoja on muutettu tai poistettu. Potilaita ei saa pyrkiä millään tavalla tunnistamaan. Mikäli muutetuista tiedoista huolimatta opiskelija epäilee tunnistavansa henkilön, ei tähän saa ottaa yhteyttä eikä levittää eteenpäin tietoa epäillystä tunnistamisesta. Jos koet, että henkilö on tunnistettavissa, ilmoita tästä kurssin vastuuhenkilöille. Kurssin materiaaleja ei saa tallentaa omalle koneelle tai jakaa eteenpäin.
Suuri kiitos Jukka Lehtiniemelle materiaalien valokuvien ottamisesta, röntgenhoitaja Emmi Nylanderille projektioiden asettelusta ja ohjeistuksesta sekä LK Miikka Höyhtyälle ja Samuli Losoille toimimisesta malleina rtg-projektioita selventävissä valokuvissa. Kiitos Tommi Kiekaralle ideoista, kommenteista ja materiaalien tarkastuksesta, sekä ortopedian kl. opettaja (Tre) Heidi Lehtokankaalle, neurokirurgian prof. Juhana Frösenille (Tre) sekä anestesia evl Jukka Suutalalle (Hki) kliinikkonäkökulmista, sekä kaikille muille valmistuneille lääkäreille ja kandidaateille, jotka ystävällisesti tarjosivat näkemyksiään ja kommenttejaan kurssista.
-Olli Lainiala