- Opettaja
Timo Toivari
Kategoria: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Turun yliopiston Moodle
Hakutulokset
- Opettaja
Timo Toivari
Kategoria: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
- Opettaja
Riikka Teirola
Kategoria: Turun normaalikoulu
Objectives
The students will become acquainted with topical machine learning algorithms, and able to introduce and critically discuss key concepts in the field.
The students will become acquainted with topical machine learning algorithms, and able to introduce and critically discuss key concepts in the field.
- Opettaja
Leo Lahti
Kategoria: Tietotekniikan laitos
Objectives
The students will become acquainted with topical machine learning algorithms, and able to introduce and critically discuss key concepts in the field.
The students will become acquainted with topical machine learning algorithms, and able to introduce and critically discuss key concepts in the field.
- Opettaja
Matti Ruuskanen
Kategoria: Tietotekniikan laitos
TKO_3120 Machine Learning and Pattern Recognition
This course covers the main theories, techniques, and algorithms in machine learning and pattern recognition, starting with simple topics such as linear regression/classification and ending up with more advanced topics such as artificial neural networks and model complexity selection and performance estimation. For pattern recognition most popular feature extraction techniques are introduced and Bayesian decision theory is studied. Both main unsupervised and supervised learning techniques are considered with emphasize on how, why and when they work.
Lectures (28h) given by prof. Jukka Heikkonen, Dr. Csaba Raduly-Baka, Dr. Paavo Nevalainen, Dr. Petra Virjonen
The course has compulsory exercise project.
- Opettaja
Jukka Heikkonen
Kategoria: VALITSE KATEGORIA
TKO_3120 Machine Learning and Pattern Recognition 5 ECTS
This course covers the main theories, techniques, and algorithms in machine learning and pattern recognition, starting with simple topics such as linear regression/classification and ending up with more advanced topics such as artificial neural networks and model complexity selection and performance estimation. For pattern recognition most popular feature extraction techniques are introduced and Bayesian decision theory is studied. Both main unsupervised and supervised learning techniques are considered with emphasize on how, why and when they work.
Lectures (28h) given by prof. Jukka Heikkonen, Dr. Paavo Nevalainen, Dr. Csaba Raduly-Baka, and Dr. Petra Virjonen
- Opettaja
Jukka Heikkonen
Kategoria: Tietotekniikan laitos
Objectives
The course enables to learn many classical machine learning and pattern recognition methods which can be used to build models and systems based on observed data. After the course students understand the main principles of machine learning and pattern recognition methods and steps needed for applying them in real applications. The students especially learn the core concepts of overfitting and underfitting and are able to find a suitable balance between these extremes in a given problem at hand.
The course enables to learn many classical machine learning and pattern recognition methods which can be used to build models and systems based on observed data. After the course students understand the main principles of machine learning and pattern recognition methods and steps needed for applying them in real applications. The students especially learn the core concepts of overfitting and underfitting and are able to find a suitable balance between these extremes in a given problem at hand.
- Opettaja
Jukka Heikkonen
Kategoria: Tietotekniikan laitos
Kyseessä on UTU gradun arviointiin ja julkaisemiseen tarvittava englanninkielinen moodle alusta.
- Opettaja
Eija Koskivaara
Kategoria: Tietojärjestelmätiede
Tavoitteet: Opiskelija osaa muodostaa yksinkertaisiin reaktioihin perustuvia mekanistisia malleja, sekä tuntee niiden analysoinnin perusmenetelmät.
Sisältö Suppeasti katsottuna matemaattinen mallintaminen on reaalimaailman ongelmien muuntamista hyvin määritellyiksi matemaattisiksi tehtäviksi. Kurssilla esitetään tähän useita systemaattisia menetelmiä. Esimerkkitehtäviä esitetään muun muassa fysiikan, fysiologian ja populaatiobiologian alalta. Yleisemmin mallintamiseen sisältyy myös matemaattisten mallien analysointia. Tämän johdosta kurssilla tarkastellaan myös dynaamisten systeemien analysoinnin perusmenetelmiä.
- Opettaja
Kalle Parvinen
Kategoria: Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten materian sosiaaliset, kulttuuriset ja aineelliset merkitykset muodostuvat sekä osana ajallisia jatkumoita että arkisissa käytännöissä ja hetkellisissä katkoksissa. Lisäksi hän osaa hahmottaa, miten materia kietoutuu sosiaalisiin suhteisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotantoprosessin, esineen ja käytön suhteeseen sekä esineen elinkaareen kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija pystyy hyödyntämään opintojaksolla oppimaansa käytännön työelämässä, kuten museotyössä tai esineiden ja teknologioiden suunnittelutyössä.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten materian sosiaaliset, kulttuuriset ja aineelliset merkitykset muodostuvat sekä osana ajallisia jatkumoita että arkisissa käytännöissä ja hetkellisissä katkoksissa. Lisäksi hän osaa hahmottaa, miten materia kietoutuu sosiaalisiin suhteisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotantoprosessin, esineen ja käytön suhteeseen sekä esineen elinkaareen kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija pystyy hyödyntämään opintojaksolla oppimaansa käytännön työelämässä, kuten museotyössä tai esineiden ja teknologioiden suunnittelutyössä.
- Opettaja
Tiina-Riitta Lappi
Kategoria: Museologia
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten materian sosiaaliset, kulttuuriset ja aineelliset merkitykset muodostuvat sekä osana ajallisia jatkumoita että arkisissa käytännöissä ja hetkellisissä katkoksissa. Lisäksi hän osaa hahmottaa, miten materia kietoutuu sosiaalisiin suhteisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotantoprosessin, esineen ja käytön suhteeseen sekä esineen elinkaareen kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija pystyy hyödyntämään opintojaksolla oppimaansa käytännön työelämässä, kuten museotyössä tai esineiden ja teknologioiden suunnittelutyössä.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten materian sosiaaliset, kulttuuriset ja aineelliset merkitykset muodostuvat sekä osana ajallisia jatkumoita että arkisissa käytännöissä ja hetkellisissä katkoksissa. Lisäksi hän osaa hahmottaa, miten materia kietoutuu sosiaalisiin suhteisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotantoprosessin, esineen ja käytön suhteeseen sekä esineen elinkaareen kestävän kehityksen näkökulmasta. Opiskelija pystyy hyödyntämään opintojaksolla oppimaansa käytännön työelämässä, kuten museotyössä tai esineiden ja teknologioiden suunnittelutyössä.
- Opettaja
Tiina-Riitta Lappi
Kategoria: Etnologia
Tavoitteet
**Aiheosaaminen**
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata ja luokitella materiaalien kemialliset sidokset, kiderakenteet ja kidevirheet. Hän osaa laskea kiinteän liuoksen konsentraation ja materiaalin tiheyden kiderakenteen perusteella. Opiskelija osaa valita soveltuvan Fickin lain erilaisiin diffuusiotapauksiin ja laskea diffuusiovakion eri lämpötiloissa. Hän osaa vertailla ja määrittää keskeiset materiaalien mekaaniset ominaisuudet kuten kimmokertoimen, myötölujuuden ja murtolujuuden. Opiskelija osaa luokitella materiaalien muokkaantumisen, murtumisen ja lujittumisen mekanismit.
**Työelämätaidot**
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ratkoa ryhmässä materiaalitekniikan perustehtäviä. Hän osaa arvioida ratkaisujen oikeellisuutta ja perustelujen kattavuutta. Opiskelija osaa pitää kiinni määräajoista. Opiskelija osaa tulkita graafisesti esitettyjä mittaustuloksia. Hän osaa laatia mittaustuloksista yksinkertaisen kuvaajan ja tehdä lineaarisen interpoloinnin eri koordinaatistoissa. Lisäksi opiskelija kehittää ryhmätyö- ja kommunikaatiotaitojaan kuten kykyä keskustella kollegoidensa kanssa materiaalitekniikan yleisistä käsitteistä.
**Aiheosaaminen**
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata ja luokitella materiaalien kemialliset sidokset, kiderakenteet ja kidevirheet. Hän osaa laskea kiinteän liuoksen konsentraation ja materiaalin tiheyden kiderakenteen perusteella. Opiskelija osaa valita soveltuvan Fickin lain erilaisiin diffuusiotapauksiin ja laskea diffuusiovakion eri lämpötiloissa. Hän osaa vertailla ja määrittää keskeiset materiaalien mekaaniset ominaisuudet kuten kimmokertoimen, myötölujuuden ja murtolujuuden. Opiskelija osaa luokitella materiaalien muokkaantumisen, murtumisen ja lujittumisen mekanismit.
**Työelämätaidot**
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ratkoa ryhmässä materiaalitekniikan perustehtäviä. Hän osaa arvioida ratkaisujen oikeellisuutta ja perustelujen kattavuutta. Opiskelija osaa pitää kiinni määräajoista. Opiskelija osaa tulkita graafisesti esitettyjä mittaustuloksia. Hän osaa laatia mittaustuloksista yksinkertaisen kuvaajan ja tehdä lineaarisen interpoloinnin eri koordinaatistoissa. Lisäksi opiskelija kehittää ryhmätyö- ja kommunikaatiotaitojaan kuten kykyä keskustella kollegoidensa kanssa materiaalitekniikan yleisistä käsitteistä.
- Opettaja
Sami Jouttijärvi
Kategoria: Kone- ja materiaalitekniikan laitos
Tavoitteet
**Aiheosaaminen**
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata ja luokitella materiaalien sähköiset, termiset, optiset ja magneettiset ominaisuudet. Hän osaa soveltaa vyömallin alkeita puolijohteille ja kuvata pn-liitoksen merkityksen puolijohteisiin perustuvissa laitteissa. Opiskelija osaa määrittää materiaalin sähkönjohtavuuden ja puolijohteen varauksenkuljettajien tiheyden. Hän osaa laskea lämmön siirtymisen johtumalla materiaaleissa yksinkertaisessa tapauksessa. Opiskelija osaa laskea valon taittumisen ja heijastumisen rajapinnoilla. Opiskelija tunnistaa laserin toimintaperiaatteen. Hän osaa laskea yksinkertaisen kappaleen magneettisen vasteen tunnetuilla materiaaliparametreilla ulkoisessa magneettikentässä.
**Työelämätaidot**
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ratkoa ryhmässä materiaalitekniikan perustehtäviä. Hän osaa arvioida ratkaisujen oikeellisuutta ja perustelujen kattavuutta. Opiskelija osaa pitää kiinni määräajoista. Opiskelija osaa tulkita graafisesti esitettyjä mittaustuloksia. Hän osaa laatia mittaustuloksista yksinkertaisen kuvaajan ja raportoida mittaustuloksensa kirjallisesti. Lisäksi opiskelija kehittää ryhmätyö- ja kommunikaatiotaitojaan kuten kykyä keskustella kollegoidensa kanssa materiaalitekniikan yleisistä käsitteistä.
**Aiheosaaminen**
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata ja luokitella materiaalien sähköiset, termiset, optiset ja magneettiset ominaisuudet. Hän osaa soveltaa vyömallin alkeita puolijohteille ja kuvata pn-liitoksen merkityksen puolijohteisiin perustuvissa laitteissa. Opiskelija osaa määrittää materiaalin sähkönjohtavuuden ja puolijohteen varauksenkuljettajien tiheyden. Hän osaa laskea lämmön siirtymisen johtumalla materiaaleissa yksinkertaisessa tapauksessa. Opiskelija osaa laskea valon taittumisen ja heijastumisen rajapinnoilla. Opiskelija tunnistaa laserin toimintaperiaatteen. Hän osaa laskea yksinkertaisen kappaleen magneettisen vasteen tunnetuilla materiaaliparametreilla ulkoisessa magneettikentässä.
**Työelämätaidot**
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa ratkoa ryhmässä materiaalitekniikan perustehtäviä. Hän osaa arvioida ratkaisujen oikeellisuutta ja perustelujen kattavuutta. Opiskelija osaa pitää kiinni määräajoista. Opiskelija osaa tulkita graafisesti esitettyjä mittaustuloksia. Hän osaa laatia mittaustuloksista yksinkertaisen kuvaajan ja raportoida mittaustuloksensa kirjallisesti. Lisäksi opiskelija kehittää ryhmätyö- ja kommunikaatiotaitojaan kuten kykyä keskustella kollegoidensa kanssa materiaalitekniikan yleisistä käsitteistä.
- Opettaja
Aapo Poskela
Kategoria: Kone- ja materiaalitekniikan laitos
- Opettaja
Mika Kortelainen
Kategoria: Taloustieteen laitos
Objectives
After the completion of the course the student has an overall grasp of mixed reality and metaverse as a field: What technologies are covered by it, how the technologies are maturing, where and how they are used and how the applications are created.
By the end of the course the student:
- understands the mixed reality and metaverse terminology, the categories of technologies and their main working principles
- understands the mixed reality device categories, main device features and the historical and ongoing development of devices
- understands the special requirements of mixed reality and metaverse to user experience design
- understands the development process of mixed reality applications
- can apply typical tools in creating simple mixed reality applications
- can apply mixed reality in designing solutions for creating added value in typical use sectors
- knows uses of metaverse
After the completion of the course the student has an overall grasp of mixed reality and metaverse as a field: What technologies are covered by it, how the technologies are maturing, where and how they are used and how the applications are created.
By the end of the course the student:
- understands the mixed reality and metaverse terminology, the categories of technologies and their main working principles
- understands the mixed reality device categories, main device features and the historical and ongoing development of devices
- understands the special requirements of mixed reality and metaverse to user experience design
- understands the development process of mixed reality applications
- can apply typical tools in creating simple mixed reality applications
- can apply mixed reality in designing solutions for creating added value in typical use sectors
- knows uses of metaverse
- Opettaja
Teijo Lehtonen
Kategoria: Tietotekniikan laitos
Objectives
After the completion of the course the student has an overall grasp of mixed reality and metaverse as a field: What technologies are covered by it, how the technologies are maturing, where and how they are used and how the applications are created.
By the end of the course the student:
- understands the mixed reality and metaverse terminology, the categories of technologies and their main working principles
- understands the mixed reality device categories, main device features and the historical and ongoing development of devices
- understands the special requirements of mixed reality and metaverse to user experience design
- understands the development process of mixed reality applications
- understands business and societal aspects of mixed reality and metaverse
- can apply typical tools (incl. Unity) in creating mixed reality applications
- can apply mixed reality in designing solutions for typical use sectors
- knows use cases for metaverse
After the completion of the course the student has an overall grasp of mixed reality and metaverse as a field: What technologies are covered by it, how the technologies are maturing, where and how they are used and how the applications are created.
By the end of the course the student:
- understands the mixed reality and metaverse terminology, the categories of technologies and their main working principles
- understands the mixed reality device categories, main device features and the historical and ongoing development of devices
- understands the special requirements of mixed reality and metaverse to user experience design
- understands the development process of mixed reality applications
- understands business and societal aspects of mixed reality and metaverse
- can apply typical tools (incl. Unity) in creating mixed reality applications
- can apply mixed reality in designing solutions for typical use sectors
- knows use cases for metaverse
- Opettaja
Taneli Nyyssönen
Kategoria: Tietotekniikan laitos
- Opettaja
Maiju Alanen
Kategoria: Koulutukset
- Opettaja
Maiju Alanen
Kategoria: Koulutukset
Tavoitteet
Opiskelija ymmärtää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja porrastuksen tautien diagnostiikassa ja hoidossa naistentautien ja synnytysten sekä perinnöllisyyslääketieteen aloilla.
- osaa ottaa obstetrisen anamneesin ja tutkia raskaana olevan potilaan sekä tunnistaa jatkotutkimuksia ja hoitoa vaativat obstetriset tilat
- osaa ottaa gynekologisen anamneesin ja tutkia naistentautipotilaan sekä tunnistaa jatkotutkimuksia ja hoitoa vaativat tilat
- osaa ohjata erikoissairaanhoitoa tarvitsevat gynekologis-obstetriset potilaat asianmukaiseen hoitoon
- osaa selostaa tavallisimpia gynekologisia ja obstetrisia tautitiloja ja näiden tutkimus- ja hoitotapoja
- osaa tehdä yksinkertaisia avosektorille kuuluvia gynekologisia ja obstetrisia tutkimuksia ja toimenpiteitä
- osaa tärkeimmät lääkkeiden haitalliset vaikutukset raskauden ja imetyksen aikana sekä osaa käyttää tärkeimpiä asiaan liittyviä tietolähteitä
- osaa yleisimpien sukupuoliteitse tarttuvien tautien diagnosoinnin, hoidon ja lainsäädännön
Valmistuvan lääkärin osaamistavoitteiden:
https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/opiskelu-ja-opetus/valmistuvan-laakarin-osaamistavoitteet
Opiskelija ymmärtää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja porrastuksen tautien diagnostiikassa ja hoidossa naistentautien ja synnytysten sekä perinnöllisyyslääketieteen aloilla.
- osaa ottaa obstetrisen anamneesin ja tutkia raskaana olevan potilaan sekä tunnistaa jatkotutkimuksia ja hoitoa vaativat obstetriset tilat
- osaa ottaa gynekologisen anamneesin ja tutkia naistentautipotilaan sekä tunnistaa jatkotutkimuksia ja hoitoa vaativat tilat
- osaa ohjata erikoissairaanhoitoa tarvitsevat gynekologis-obstetriset potilaat asianmukaiseen hoitoon
- osaa selostaa tavallisimpia gynekologisia ja obstetrisia tautitiloja ja näiden tutkimus- ja hoitotapoja
- osaa tehdä yksinkertaisia avosektorille kuuluvia gynekologisia ja obstetrisia tutkimuksia ja toimenpiteitä
- osaa tärkeimmät lääkkeiden haitalliset vaikutukset raskauden ja imetyksen aikana sekä osaa käyttää tärkeimpiä asiaan liittyviä tietolähteitä
- osaa yleisimpien sukupuoliteitse tarttuvien tautien diagnosoinnin, hoidon ja lainsäädännön
Valmistuvan lääkärin osaamistavoitteiden:
https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/opiskelu-ja-opetus/valmistuvan-laakarin-osaamistavoitteet
Kategoria: Synnytys- ja naistentautioppi
Tavoitteet
Opiskelija ymmärtää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja porrastuksen tautien diagnostiikassa ja hoidossa naistentautien ja synnytysten sekä perinnöllisyyslääketieteen aloilla.
- osaa ottaa obstetrisen anamneesin ja tutkia raskaana olevan potilaan sekä tunnistaa jatkotutkimuksia ja hoitoa vaativat obstetriset tilat
- osaa ottaa gynekologisen anamneesin ja tutkia naistentautipotilaan sekä tunnistaa jatkotutkimuksia ja hoitoa vaativat tilat
- osaa ohjata erikoissairaanhoitoa tarvitsevat gynekologis-obstetriset potilaat asianmukaiseen hoitoon
- osaa selostaa tavallisimpia gynekologisia ja obstetrisia tautitiloja ja näiden tutkimus- ja hoitotapoja
- osaa tehdä yksinkertaisia avosektorille kuuluvia gynekologisia ja obstetrisia tutkimuksia ja toimenpiteitä
- osaa tärkeimmät lääkkeiden haitalliset vaikutukset raskauden ja imetyksen aikana sekä osaa käyttää tärkeimpiä asiaan liittyviä tietolähteitä
- osaa yleisimpien sukupuoliteitse tarttuvien tautien diagnosoinnin, hoidon ja lainsäädännön
Valmistuvan lääkärin osaamistavoitteiden:
https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/opiskelu-ja-opetus/valmistuvan-laakarin-osaamistavoitteet
Opiskelija ymmärtää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja porrastuksen tautien diagnostiikassa ja hoidossa naistentautien ja synnytysten sekä perinnöllisyyslääketieteen aloilla.
- osaa ottaa obstetrisen anamneesin ja tutkia raskaana olevan potilaan sekä tunnistaa jatkotutkimuksia ja hoitoa vaativat obstetriset tilat
- osaa ottaa gynekologisen anamneesin ja tutkia naistentautipotilaan sekä tunnistaa jatkotutkimuksia ja hoitoa vaativat tilat
- osaa ohjata erikoissairaanhoitoa tarvitsevat gynekologis-obstetriset potilaat asianmukaiseen hoitoon
- osaa selostaa tavallisimpia gynekologisia ja obstetrisia tautitiloja ja näiden tutkimus- ja hoitotapoja
- osaa tehdä yksinkertaisia avosektorille kuuluvia gynekologisia ja obstetrisia tutkimuksia ja toimenpiteitä
- osaa tärkeimmät lääkkeiden haitalliset vaikutukset raskauden ja imetyksen aikana sekä osaa käyttää tärkeimpiä asiaan liittyviä tietolähteitä
- osaa yleisimpien sukupuoliteitse tarttuvien tautien diagnosoinnin, hoidon ja lainsäädännön
Valmistuvan lääkärin osaamistavoitteiden:
https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/opiskelu-ja-opetus/valmistuvan-laakarin-osaamistavoitteet
- Opettaja
Hilla Parttimaa
Kategoria: Synnytys- ja naistentautioppi
Tavoitteet
Neurologian osaamistavoitteet:
Neurologian kurssin suorittanut opiskelija hallitsee potilaan kliinisen neurologisen tutkimuksen ja osaa kuvata sen perusteella potilaan neurologisen ongelman oireen ja löydöksen tasolla, osaa diagnosoida yleisimmät neurologiset sairaudet ja aloittaa niiden hoidon, tunnistaa kiireellistä tutkimusta ja hoitoa vaativat neurologiset sairaudet ja osaa ohjata potilaan jatkohoitoon oikea-aikaisesti. Opiskelija tuntee erikoissairaanhoidon tuottamat kajoavat ja kajoamattomat hoitomuodot, hoidon kiireellisyyden ja indikaatiot, esimerkkinä endovaskulaariset ja neurokirurgiset hoitomuodot. Opiskelija tuntee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon tavallisten neurologisten sairauksien tutkimuksessa, hoidossa, seurannassa ja kuntoutuksessa.
Yksityiskohtaiset neurologian perusopetuksen osaamistavoitteet on hyväksytty valtakunnallisesti ja löytyvät sähköisestä oppimateriaalista (Moodle). Tavoitteet on porrastettu ydinainekseen (osattava soveltaa itsenäisesti), lisäainekseen (hyödyllistä tietää yleislääkärin työssä) sekä neurologiasta kiinnostuneille tarkoitettuun erityisainekseen.
Neurokirurgian osaamistavoitteet:
Opiskelija ymmärtää neurokirurgisten ongelmien diagnostiikan ja hoidon periaatteet, mukaan luettuna akuuttihoitoa vaativat tilanteet, kuten kohonnut kallonsisäinen paine, hydrokefalus, aivovammat, akuutti selkäytimen puristustila, lukinkalvon alainen verenvuoto, keskushermoston kasvaimet, infektiot, tukirangan sairauksien neurokirurginen hoito ja pediatrinen neurokirurgia. Neuromodulaatiohoitojen osalta käsitellään ensisijaisesti kroonisen kivun diagnostiikkaa ja hoitoa.
Kliinisen neurofysiologian (KNF) osaamistavoitteet:
Opiskelija tuntee kliinisen neurofysiologian tutkimusvalikoiman ja tietää tutkimusten käytön porrastuksen perusterveydenhuollosta vaativaan erikoissairaanhoitoon sekä osaa tehdä selkeän ja riittävän lähetteen KNF-tutkimuksiin, ymmärtää KNF-lausuntojen merkityksen, osaa hyödyntää tuloksia potilaan jatkohoidossa ja osaa tarvittaessa lähettää potilaan erikoissairaanhoitoon.
Neurologian osaamistavoitteet:
Neurologian kurssin suorittanut opiskelija hallitsee potilaan kliinisen neurologisen tutkimuksen ja osaa kuvata sen perusteella potilaan neurologisen ongelman oireen ja löydöksen tasolla, osaa diagnosoida yleisimmät neurologiset sairaudet ja aloittaa niiden hoidon, tunnistaa kiireellistä tutkimusta ja hoitoa vaativat neurologiset sairaudet ja osaa ohjata potilaan jatkohoitoon oikea-aikaisesti. Opiskelija tuntee erikoissairaanhoidon tuottamat kajoavat ja kajoamattomat hoitomuodot, hoidon kiireellisyyden ja indikaatiot, esimerkkinä endovaskulaariset ja neurokirurgiset hoitomuodot. Opiskelija tuntee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon tavallisten neurologisten sairauksien tutkimuksessa, hoidossa, seurannassa ja kuntoutuksessa.
Yksityiskohtaiset neurologian perusopetuksen osaamistavoitteet on hyväksytty valtakunnallisesti ja löytyvät sähköisestä oppimateriaalista (Moodle). Tavoitteet on porrastettu ydinainekseen (osattava soveltaa itsenäisesti), lisäainekseen (hyödyllistä tietää yleislääkärin työssä) sekä neurologiasta kiinnostuneille tarkoitettuun erityisainekseen.
Neurokirurgian osaamistavoitteet:
Opiskelija ymmärtää neurokirurgisten ongelmien diagnostiikan ja hoidon periaatteet, mukaan luettuna akuuttihoitoa vaativat tilanteet, kuten kohonnut kallonsisäinen paine, hydrokefalus, aivovammat, akuutti selkäytimen puristustila, lukinkalvon alainen verenvuoto, keskushermoston kasvaimet, infektiot, tukirangan sairauksien neurokirurginen hoito ja pediatrinen neurokirurgia. Neuromodulaatiohoitojen osalta käsitellään ensisijaisesti kroonisen kivun diagnostiikkaa ja hoitoa.
Kliinisen neurofysiologian (KNF) osaamistavoitteet:
Opiskelija tuntee kliinisen neurofysiologian tutkimusvalikoiman ja tietää tutkimusten käytön porrastuksen perusterveydenhuollosta vaativaan erikoissairaanhoitoon sekä osaa tehdä selkeän ja riittävän lähetteen KNF-tutkimuksiin, ymmärtää KNF-lausuntojen merkityksen, osaa hyödyntää tuloksia potilaan jatkohoidossa ja osaa tarvittaessa lähettää potilaan erikoissairaanhoitoon.
- Opettaja
Anna Bruck
Kategoria: Neurologia
Tavoitteet
Kurssilla harjoitellaan olio-ohjelmointia Javalla käytännössä suunnittelemalla ja tekemällä toimiva olio-ohjelma. Ohjelmassa hyödynnetään olio-ohjelmoinnin perustekniikoita, kuten perintää ja rajapintaluokkia. Kurssilla harjoitellaan lisäksi ohjelmointiin olennaisesti kuuluvia työkaluja, kuten versionhallintaa, yksikkötestausta ja debuggerin käyttöä. Työkalujen käyttö dokumentoidaan harjoitustyön yhteydessä.
Opintojakso vahvistaa seuraavia työelämävalmiuksia: luovuus, ongelmanratkaisutaidot, organisointi- ja koordinointitaidot, projektinhallinta, tieto- viestintätekniikan taidot ja yhteistyö- ja neuvottelutaidot.
Kurssilla harjoitellaan olio-ohjelmointia Javalla käytännössä suunnittelemalla ja tekemällä toimiva olio-ohjelma. Ohjelmassa hyödynnetään olio-ohjelmoinnin perustekniikoita, kuten perintää ja rajapintaluokkia. Kurssilla harjoitellaan lisäksi ohjelmointiin olennaisesti kuuluvia työkaluja, kuten versionhallintaa, yksikkötestausta ja debuggerin käyttöä. Työkalujen käyttö dokumentoidaan harjoitustyön yhteydessä.
Opintojakso vahvistaa seuraavia työelämävalmiuksia: luovuus, ongelmanratkaisutaidot, organisointi- ja koordinointitaidot, projektinhallinta, tieto- viestintätekniikan taidot ja yhteistyö- ja neuvottelutaidot.
- Opettaja
Vilho Kivihalme
Kategoria: Tietotekniikan laitos
Tavoitteet
Kurssilla tutustutaan ohjelmointikielten peruskäsitteisiin ja rakenteisiin, opetellaan ohjelmoinnissa tarvittavaa algoritmista ajattelua sekä hankitaan editorin kanssa työskentelyyn riittävä käytännön ohjelmointitaito. Keskeisin tavoite on oppia laatimaan pieniä, toimivia, 1-5 aliohjelman laajuisia sovelluksia, jotka perustuvat peräkkäisyyteen, valintaan ja toistoon.
Opintojakso vahvistaa seuraavia työelämävalmiuksia: esiintymistaidot, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintätekniikan taidot ja viestintätaidot.
Kurssilla tutustutaan ohjelmointikielten peruskäsitteisiin ja rakenteisiin, opetellaan ohjelmoinnissa tarvittavaa algoritmista ajattelua sekä hankitaan editorin kanssa työskentelyyn riittävä käytännön ohjelmointitaito. Keskeisin tavoite on oppia laatimaan pieniä, toimivia, 1-5 aliohjelman laajuisia sovelluksia, jotka perustuvat peräkkäisyyteen, valintaan ja toistoon.
Opintojakso vahvistaa seuraavia työelämävalmiuksia: esiintymistaidot, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintätekniikan taidot ja viestintätaidot.
- Opettaja
Vilho Kivihalme
Kategoria: Tietojenkäsittelytieteet
Tavoitteet
Kurssilla tutustutaan ohjelmointikielten peruskäsitteisiin ja rakenteisiin, opetellaan ohjelmoinnissa tarvittavaa algoritmista ajattelua sekä hankitaan editorin kanssa työskentelyyn riittävä käytännön ohjelmointitaito. Keskeisin tavoite on oppia laatimaan pieniä, toimivia, 1-5 aliohjelman laajuisia sovelluksia, jotka perustuvat peräkkäisyyteen, valintaan ja toistoon.
Opintojakso vahvistaa seuraavia työelämävalmiuksia: esiintymistaidot, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintätekniikan taidot ja viestintätaidot.
Kurssilla tutustutaan ohjelmointikielten peruskäsitteisiin ja rakenteisiin, opetellaan ohjelmoinnissa tarvittavaa algoritmista ajattelua sekä hankitaan editorin kanssa työskentelyyn riittävä käytännön ohjelmointitaito. Keskeisin tavoite on oppia laatimaan pieniä, toimivia, 1-5 aliohjelman laajuisia sovelluksia, jotka perustuvat peräkkäisyyteen, valintaan ja toistoon.
Opintojakso vahvistaa seuraavia työelämävalmiuksia: esiintymistaidot, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintätekniikan taidot ja viestintätaidot.
- Opettaja
Vilho Kivihalme
Kategoria: Tietojenkäsittelytieteet
Tavoitteet
Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa
- arvioida ja suunnitella ohjelmiston alkeiskomponenttien (funktiot, luokat) määrittelyjä
- analysoida ja testata komponenttien poikkeustilanteita ja käyttöä ohjaavia sopimusehtoja
- rakentaa ja analysoida periytymiseen pohjautuvia olioratkaisuja
- arvioida ja kehittää dynaamiseen sidontaan ja polymorfismiin perustuvia järjestelmiä
- yleistää erikoistapauksien olioratkaisuja geneerisiksi
- soveltaa tietotyyppien yhteensopivuuden matemaattisia periaatteita periytymisessä sekä alityyppien ja parametrisessa polymorfismissa
- tunnistaa, luokitella ja soveltaa olioiden perusominaisuuksia (ekvivalenssi, verrattavuus)
- käyttää ja laajentaa geneerisiä kokoelmarakenteita
Opintojakso vahvistaa seuraavia työelämävalmiuksia: luovuus, moniammatillisuus, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintätekniikan taidot ja viestintätaidot.
Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa
- arvioida ja suunnitella ohjelmiston alkeiskomponenttien (funktiot, luokat) määrittelyjä
- analysoida ja testata komponenttien poikkeustilanteita ja käyttöä ohjaavia sopimusehtoja
- rakentaa ja analysoida periytymiseen pohjautuvia olioratkaisuja
- arvioida ja kehittää dynaamiseen sidontaan ja polymorfismiin perustuvia järjestelmiä
- yleistää erikoistapauksien olioratkaisuja geneerisiksi
- soveltaa tietotyyppien yhteensopivuuden matemaattisia periaatteita periytymisessä sekä alityyppien ja parametrisessa polymorfismissa
- tunnistaa, luokitella ja soveltaa olioiden perusominaisuuksia (ekvivalenssi, verrattavuus)
- käyttää ja laajentaa geneerisiä kokoelmarakenteita
Opintojakso vahvistaa seuraavia työelämävalmiuksia: luovuus, moniammatillisuus, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintätekniikan taidot ja viestintätaidot.
- Opettaja
Jari-Matti Mäkelä
Kategoria: Tietotekniikan laitos
Olio-ohjelmoinnin perusteet: Avoimen yliopiston toteutus
- Opettaja
Vilho Kivihalme
Kategoria: Tietojenkäsittelytieteet
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on oppia määrittelemään omia luokkia ja tekemään yksinkertaisia olio-ohjelmia. Esimerkkikielenä on Java. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee kaikki keskeiset olio-ohjelmointikielten käsitteet merkityksineen, ja osaa käyttää Javan olioihin liittyviä ominaisuuksia ja mekanismeja osana kirjoittamiaan ohjelmia.
Opintojakso vahvistaa seuraavia työelämävalmiuksia: esiintymistaidot, moniammatillisuus, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintätekniikan taidot ja viestintätaidot.
Kurssin tavoitteena on oppia määrittelemään omia luokkia ja tekemään yksinkertaisia olio-ohjelmia. Esimerkkikielenä on Java. Kurssin jälkeen opiskelija tuntee kaikki keskeiset olio-ohjelmointikielten käsitteet merkityksineen, ja osaa käyttää Javan olioihin liittyviä ominaisuuksia ja mekanismeja osana kirjoittamiaan ohjelmia.
Opintojakso vahvistaa seuraavia työelämävalmiuksia: esiintymistaidot, moniammatillisuus, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintätekniikan taidot ja viestintätaidot.
- Opettaja
Vilho Kivihalme
Kategoria: Tietojenkäsittelytieteet
Opintojaksolla syvennytään muoti- ja design-teollisuuden oikeudellisiin kysymyksiin kriittisestä perspektiivistä. Opimme muun muassa, miten luksusbrändit käyttävät lainsäädäntöä varjellakseen imagoaan, millä edellytyksillä suunnittelija voi saada yksinoikeuden luovan työnsä tuloksiin. Analysoimme muotitrendeihin liittyviä aineettomia oikeuksia havainnoimalla, miten inspiroitumisen ja kopioinnin välinen rajanveto voi vaikuttaa siihen, kuinka useiden eri brändien kokoelmat muistuttavat toisiaan ilman oikeudenloukkausten mahdollisuuksia. Lisäksi selvitämme, miksi niin sanottuja "feikkituotteita" kuten väärennettyjä käsilaukkuja, aurinkolaseja ja vaatteita on varsin helposti saatavilla. Käsittelemme myös "kulttuurisen omimisen" (cultural appropriation) problematiikkaa juridisesta perspektiivistä.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa muoti- ja designalan keskeiset oikeudelliset erityispiirteet erityisesti aineettomien oikeuksien suojan kannalta. Opiskelija tunnistaa globaalin, eurooppalaisen, kansallisen ja yksityisen sääntelyn dynamiikan alueella ja ymmärtää näiden käytännön vaikutuksen alan toimintaan sekä mahdolliset oikeuden ja alalle vakiintuneiden käytäntöjen väliset ristiriidat. Hän osaa ratkoa aihepiiriin liittyviä oikeudellisia ongelmia itsenäisesti ja osana ryhmää. Opiskelija kykenee jakson suoritettuaan tarkastelemaan kriittisesti muoti- ja designalan tavanomaisen toiminnan lähtökohtia oikeudellisesta perspektiivistä ja harjaantuu aiempaa monipuolisempaan alan oikeudellisen kehityksen seuraamiseen. Opiskelija oppii havaitsemaan muoti- ja designalaa koskevasta uutisoinnista tyypillisimmät juridiset väärinkäsitykset ja kykenee tarkastelemaan esimerkiksi "kopiointikohuja" kriittisesti. Opiskelija tunnistaa myös muoti- ja designalan sekä sitä koskevan säätelyn merkityksen kestävän kehityksen kannalta (erityisesti globaaliin etelään liittyvät kysymykset, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kulttuurinen kestävyys, ilmastonmuutos ja elinympäristöjen suojelu, vaikutukset muihin perus- ja ihmisoikeuksiin ja eri politiikkatavoitteisiin).
- Opettaja
Heidi Härkönen
Kategoria: Oikeustieteellinen tiedekunta
Tämä on Outi Paloposken väitöskirjaohjattavien Moodle-sivu plagiaatintunnistusta varten (FAIRUTU).
- Opettaja
Outi Paloposki
Kategoria: Turnitin
Tavoitteet
Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää pakolaisuutta ilmiönä ja tuntee pakolaistutkimuksen peruskäsitteistön. Opiskelija tuntee alan keskeistä kansainvälistä ja suomalaista tutkimusta. Opiskelija on lisäksi omaksunut syventävää tietoa pakolaisuuden eri osa-alueista, kuten pakolaisuuden historiasta, pakolaisuudesta mediassa, globaalista pakkomuuttokontekstista, turvapaikka- ja perheenyhdistämisprosesseista ja pakolaismatkoista.
Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää pakolaisuutta ilmiönä ja tuntee pakolaistutkimuksen peruskäsitteistön. Opiskelija tuntee alan keskeistä kansainvälistä ja suomalaista tutkimusta. Opiskelija on lisäksi omaksunut syventävää tietoa pakolaisuuden eri osa-alueista, kuten pakolaisuuden historiasta, pakolaisuudesta mediassa, globaalista pakkomuuttokontekstista, turvapaikka- ja perheenyhdistämisprosesseista ja pakolaismatkoista.
- Opettaja
Minna Tuominen
Kategoria: Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Tavoitteet
Perehtyminen jatko-opiskeluun ja tutkimustyön käytänteisiin sekä oman tutkimuksen suunnittelu, aloittaminen ja seuranta. Integroituminen omaan paikalliseen tiedeyhteisöön (pääaine, laitos, tohtoriohjelma), tieteellisen keskustelun ja kirjoittamisen aloittaminen, ohjaussuhteen periaatteiden hahmottaminen.
Perehtyminen jatko-opiskeluun ja tutkimustyön käytänteisiin sekä oman tutkimuksen suunnittelu, aloittaminen ja seuranta. Integroituminen omaan paikalliseen tiedeyhteisöön (pääaine, laitos, tohtoriohjelma), tieteellisen keskustelun ja kirjoittamisen aloittaminen, ohjaussuhteen periaatteiden hahmottaminen.
- Opettaja
Meri Heinonen
Kategoria: Kurssit Pepistä
Tavoitteet
Perehtyminen jatko-opiskeluun ja tutkimustyön käytänteisiin sekä oman tutkimuksen suunnittelu, aloittaminen ja seuranta. Integroituminen omaan paikalliseen tiedeyhteisöön (pääaine, laitos, tohtoriohjelma), tieteellisen keskustelun ja kirjoittamisen aloittaminen, ohjaussuhteen periaatteiden hahmottaminen.
Perehtyminen jatko-opiskeluun ja tutkimustyön käytänteisiin sekä oman tutkimuksen suunnittelu, aloittaminen ja seuranta. Integroituminen omaan paikalliseen tiedeyhteisöön (pääaine, laitos, tohtoriohjelma), tieteellisen keskustelun ja kirjoittamisen aloittaminen, ohjaussuhteen periaatteiden hahmottaminen.
- Opettaja
Meri Heinonen
Kategoria: Kurssit Pepistä
Tavoitteet
Perehtyminen jatko-opiskeluun ja tutkimustyön käytänteisiin sekä oman tutkimuksen suunnittelu, aloittaminen ja seuranta. Integroituminen omaan paikalliseen tiedeyhteisöön (pääaine, laitos, tohtoriohjelma), tieteellisen keskustelun ja kirjoittamisen aloittaminen, ohjaussuhteen periaatteiden hahmottaminen.
Perehtyminen jatko-opiskeluun ja tutkimustyön käytänteisiin sekä oman tutkimuksen suunnittelu, aloittaminen ja seuranta. Integroituminen omaan paikalliseen tiedeyhteisöön (pääaine, laitos, tohtoriohjelma), tieteellisen keskustelun ja kirjoittamisen aloittaminen, ohjaussuhteen periaatteiden hahmottaminen.
- Opettaja
Meri Heinonen
Kategoria: Kurssit Pepistä
Tavoitteet
Perehtyminen jatko-opiskeluun ja tutkimustyön käytänteisiin sekä oman tutkimuksen suunnittelu, aloittaminen ja seuranta. Integroituminen omaan paikalliseen tiedeyhteisöön (pääaine, laitos, tohtoriohjelma), tieteellisen keskustelun ja kirjoittamisen aloittaminen, ohjaussuhteen periaatteiden hahmottaminen.
Perehtyminen jatko-opiskeluun ja tutkimustyön käytänteisiin sekä oman tutkimuksen suunnittelu, aloittaminen ja seuranta. Integroituminen omaan paikalliseen tiedeyhteisöön (pääaine, laitos, tohtoriohjelma), tieteellisen keskustelun ja kirjoittamisen aloittaminen, ohjaussuhteen periaatteiden hahmottaminen.
- Opettaja
Meri Heinonen
Kategoria: Jatkokoulutus
Kurssilla käsitellään oppikirjan kappaleet 2-5 (periodi I) ja 6-10 (periodi II).
Ensimmäisen periodin jälkeen on vapaaehtoinen välikoe EXAMissa.
Myös loppukoe on EXAMissa. Jos suoritat välikokeen hyväksytysti, sinun pitää lukea lopputenttiin vain periodin II asiat.
EXAM-lopputenttiin on selkeästi merkitty, mikä osa kokeesta on kurssin alkuosaa ja mikä loppuosaa.
- Opettaja
Olli-Pekka Lindgren
Kategoria: Espanjan kieli ja liikeviestintä
This is the Moodle site for TKO_3110 Principles of Interaction Design, 5 cp, the course instance for Spring 2023.
- Opettaja
Tomi Suovuo
Kategoria: Tietotekniikan laitos
This is the Moodle site for TKO_3110 Principles of Interaction Design, 5 cp, the course instance for Spring 2024.
Objectives
The course provides the students with abilities to use coherent design language on digital artefacts. The students obtain an expert posture in analysing design choices in a focused and insightful manner. The skills in understanding interaction principles, learned during this course, are beneficial for interaction analysts and designers in business, as well as in research.
Objectives
The course provides the students with abilities to use coherent design language on digital artefacts. The students obtain an expert posture in analysing design choices in a focused and insightful manner. The skills in understanding interaction principles, learned during this course, are beneficial for interaction analysts and designers in business, as well as in research.
- Opettaja
Tomi Suovuo
Kategoria: Tietotekniikan laitos
Moodlealue gradun palauttamiseen Turnitinin kautta.
- Opettaja
Tomi Suovuo
Kategoria: Teknillinen tiedekunta
- Opettaja
Jouni Smed
Kategoria: Tietotekniikan laitos
- Opettaja
Sampsa Rauti
Kategoria: Turnitin
- Opettaja
Jari-Matti Mäkelä
Kategoria: Tietotekniikan laitos
Objectives
This advanced course provides an overview into statistical and probabilistic programming in modern AI & data science.
After taking the course the student will
- understand the basics of probabilistic data analysis
- know how this framework can be applied in practice using the tools of probabilistic programming
- is able to construct a complete reproducible statistical data analysis workflow
This advanced course provides an overview into statistical and probabilistic programming in modern AI & data science.
After taking the course the student will
- understand the basics of probabilistic data analysis
- know how this framework can be applied in practice using the tools of probabilistic programming
- is able to construct a complete reproducible statistical data analysis workflow
- Opettaja
Leo Lahti
Kategoria: Tietotekniikan laitos
Objectives
The student knows how
- a computer determines the semantics of a programming language
- How compilers and interpreters work
- How a context-free grammar is used in the compiling process.
The student knows how
- a computer determines the semantics of a programming language
- How compilers and interpreters work
- How a context-free grammar is used in the compiling process.
- Opettaja
Erno Lokkila
Kategoria: Kurssit Pepistä
Objectives
By the end of the course the student
- has experience in agile game development and managing a small development group
- is familiar in pitching and concepting a game idea
- can adapt the game design and implementation to critical feedback
- has gone through the process of publishing a game
- knows how to showcase a game to the general public
By the end of the course the student
- has experience in agile game development and managing a small development group
- is familiar in pitching and concepting a game idea
- can adapt the game design and implementation to critical feedback
- has gone through the process of publishing a game
- knows how to showcase a game to the general public
- Opettaja
Jouni Smed
Kategoria: Tietotekniikan laitos
Kurssilla edetään pidemmälle Excel-taulukkolaskentaohjelman käytössä suunnittelun, analysoinnin ja raportoinnin välineenä. Kurssilla opitaan Excelin toimintojen automatisointia VBA-makroilla. Tätä varten opetellaan ohjelmoinnin perusperiaatteet (kontrollirakenteet, tiedon määrittely ja tietotyypit, oliot, modulaarisuus). Ohjelmoinnin lisäksi syvennetään Excelin taitoja opettelemalla epäsuorien funktioiden (mm. offset, sumifs, vlookup, match) käyttöä, käyttöliittymän rakentamista jne. Kurssi sopii erityisesti laskentatoimen pääaineopiskelijoille, mutta on hyödyllinen kaikille tuleville ekonomeille.
- Opettaja
Seppo Sirkemaa
Kategoria: Tietojärjestelmätiede
Tavoitteet
Kurssin tarkoituksena on perehtyä taloustieteen teorioihin, jotka keskittyvät rahoitusmarkkinoihin sekä siihen miten nämä markkinat voivat vaikuttaa makrotalouteen. Kurssilla pyritään vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä rahoitusmarkkinat ovat? Mikä määrittää varallisuushintojen tuotot? Miksi varallisuushinnat vaihtelevat paljon ja mitä varallisuushintakuplat ovat? Voivatko varallisuushinnat vaikuttaa suhdannevaihteluihin? Mikä on pankkien tarkoitus taloudessa? Mitä finanssikriisit ovat? Kurssin suoritettuaan opiskelijat ymmärtävät miten rahoitusmarkkinat voivat vaikuttaa reaalitalouteen ja miten tätä voidaan taloustieteen menetelmin mallintaa.
Kurssin tarkoituksena on perehtyä taloustieteen teorioihin, jotka keskittyvät rahoitusmarkkinoihin sekä siihen miten nämä markkinat voivat vaikuttaa makrotalouteen. Kurssilla pyritään vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitä rahoitusmarkkinat ovat? Mikä määrittää varallisuushintojen tuotot? Miksi varallisuushinnat vaihtelevat paljon ja mitä varallisuushintakuplat ovat? Voivatko varallisuushinnat vaikuttaa suhdannevaihteluihin? Mikä on pankkien tarkoitus taloudessa? Mitä finanssikriisit ovat? Kurssin suoritettuaan opiskelijat ymmärtävät miten rahoitusmarkkinat voivat vaikuttaa reaalitalouteen ja miten tätä voidaan taloustieteen menetelmin mallintaa.
- Opettaja
Kim Ristolainen
Kategoria: Taloustieteen laitos
- Opettaja
Sandra Jacquemot
Kategoria: Ranska
- Opettaja
Teija Laiho
Kategoria: Saksa